Maanantait on olleet aika hyviä nyt kesällä. Ei oo töissä tökkiny ajatus kuten koulussa. Tänään pidettiin about kolme tuntia kestävä palaveri ja heti sen jälkeen kaikki lähti pitämään taukoa ja syömään. Tein puhelinhaastiksen viikonlopun konepäivistä ja havahduin, kun Laura tuli takasin mukanaan pullaa. Ei muuta kun syömään lisää :D kateltiin synttärilistoja ja otin nimiä ylös. Siinäpä mun työpäivä menikin, enkä saanu juuri merkintöjä työssäoppimispäivikseeni. Mutta raskaaksi hommaksi tota ei voi sanoa, vaikka välillä onkin ollu aivot solmussa ja luomisen tuska on kiusannu. Siihen auttaa, kun käy mutkan ulkona tai selaa toimitukseen tulleita sanomalehtiä.
Asun tässä Ravikadulla, ja viimein kävin ekaa kertaa lähellä olevassa 4H:n kierrätyskeskuksessa. Kattelin joka nurkan, astiatkin vaikka en enää niitä tartte. Vaatteet ei ollu sopivia millään lailla, ja hippihousutkin jäi henkariin. Sitten huomasin postikortit, joita aloin selata. Siellä oli pino todella vanhoja suomalaisia kortteja sekä muita löytöjä, jotka sitten vein tiskille. Se jätkä sano välittömästi että "hienot tatskat." Kysyin oisko täälä vaikka jotain alottelevia tatskaajia, nii heti kuulu että "lähin on Ylivieskassa". Niimpä niin. "Näytä noi tatskat vielä niin saat noi ilmaseks", jätkä sanoi ja mähän sitte näytin, että tällaset kissat oon viimeksi ottanu. Se kysy vielä onko mulla muita. Mä en oo törmänny täälä kovin kuvitettuihin tyyppeihin, mutta en kai mäkään mikään nähtävyys ole :D Mua nauratti koko matkan kämpille.
Täälä sitten kirjottelin viis postcrossing-korttia, enimmäismäärä mitä voi kerralla postittaa. Parissa kortissa on majakan kuva, yhdessä kukkia, yhdessä on maisema vanhasta Suomesta, ja viides on ruoka-aiheinen (just sopiva hollantilaiselle Lisannelle, joka sanoo keräilevänsä juoma- ja ruoka-aiheisia). Onneks oli jääny muutama postimerkki jemmaan, niissä on vanhoja kuvia suomalaisista bändeistä. Kirjottelin päivästäni ja kesätyöstä, lämpöennätyksestä joka mitattiin perjantaina (+29,7 astetta) ja yhteen raapustin runon englanniksi. Tuon jälkeen on kiva olo, kun tietää että korttien saajat ilahtuu. Yks niistä onkin korttien keräilijä ja omistaa jo tuhansia erilaisia kortteja.
 |
| Päivän saldo |
|
 |
| Saadut kortit: Saksasta, Venäjältä, Valko-Venäjältä, Hollannista, Ukrainasta ja Suomen Turusta |
|
|
|
|
|
|
|
Värikkäät tatuoinnit, kasvissyönti, kirkosta eroaminen, vesikammo, rauhallinen tarkkailijaluonne, kissahulluus ja suhde toiseen naiseen. Ne on ne aiheet, joilla mut määritellään ja joista udellaan. Siksi usein tuntuu kuin olisin tosi erikoinen, vaikka mielestäni oon kuitenkin aika "tavallinen". En ole älykäs vaan huonomuistinen, en osaa laulaa, oon perinyt huonot unenlahjat. Olen tytär ja sisko, tyttöystävä ja hajamielinen opiskelija, nimimerkillä runoileva, päivä kerrallaan elävä realisti, laiska mutta kuitenkin motivoitunut työskentelijä. Oon hidas ja mulla on huono suuntavaisto, en tykkää humalatilasta, kuuntelen bändejä jotka on radioiden soittolistoilta, tunnen turvattomuutta ukkosella. Siksikö mun täytyy niin usein selittää itseäni kuitenkin?
Positiivista ja negatiivista. Hiomaton timantti. Ihmisen summa.
