Kasvoin Demiä, Girls:iä ja Suosikkia tilaten, mutta näistä tyttöjen lehdistä "kasvoin ulos" aikaa sitten. Suosikkia, tuota alunperin musapainotteista julkaisua, ei tullut enää ostettua siitä lähtien, kun sitä oltiin muokattu jo liikaa. Sehän lopetettiin hmm vuosi sitten?
Cosmopolitanissa ei ole mulle juuri mitään kiinnostavaa, koska en seuraa muotia tai meikkivinkkejä. Ja lehden pääpointin eli miesten maailman avartamisen jätin silloin, kun aloin seurustella naisen kanssa.
Tatuointilehtiä en oo ostanut vuoteen. Noita vanhoja, lehtitelineeseen haalittuja oon jaksanut selata kerta toisensa jälkeen niin itsekseni, kuin mustetta iholleen kaipaavien tuttavien kanssa. Juorulehtiä en paljasta lukevani muutoin, kuin kampaajalla istuessa. Ilmaisjakelulehti Metro on nykyään ainoa, jota tutkin säännöllisesti; otan sen aina kaverikseni työpaikan taukotilaan ja koetan blondin logiikkaa sudokussa.
Millaisen lukukokemuksen siis sain tänään? Ostin Annan, koska yhtäkkiä minua kiinnosti lukea Jenni Pääskysaaresta. Jenni sanoo jutussa: "Jos kiltti tarkoittaa lempeää, on tärkeintä olla kiltti - pääsipä sillä jonnekin tai ei."
Niin minä lepäilin, kunnes tuli tarve käydä ulkona happihypyllä. Suunnistin vesitornin liepeille.
Ah rauhaa! Luonto tuoksuu täällä, ja jossain korkealta puista kuuluu lintujen iloinen viserrys kuulokkeiden läpi.
Vesitornin juureen oli ilmestynyt uusia graffiteja. Siis ihan tyylikkäitäkin, kaikki eivät ole suttuisia nimimerkkejä. Ja tällainen on näkymä ylhäältä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!