Tapailen tällaisia säkeitä:
Aamuni on uneni värinen,
Yhtä hiljainen ja kuulas
Kaikki ne sanat joita eilen kuulin
Mykistyvät, katoavat
Ei ole usvaan kirjoitettavaa,
On pelkkä totinen usva nurmella
Olen pihatie, jonka viertä kuljen
Olen pilvetön taivas
---
Tiedätkö ne aamut joina herää yllättäen ja toivoo, että kello ei oiskaan vielä mitään? Mutta vaikka oiskin vielä tunti armonaikaa, se sujahtaa ohi yhtä nopeasti kuin viis minuuttia.
Hae tästä blogista
1.11.2016
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
Moi, päiväkirja. Mua vaivaa unettomuus. Ainakin tän viikon ajan oon käännellyt kylkeä toisen tuhistessa vieressä sikeässä unessa. Miksi Nu...
-
Juuri kun Poju rupesi virkistymään ja se päästettiin karvakamujen joukkoon, alkoi seuraava kissa aivastella. Huolestuin Eeliksestä, kun se m...
-
Mä aloittelin jo pari kertaa postausta päivitetyistä fiiliksistä , mutta sorruin rönsyilyyn. Pääpointti on, että fokukseni on ollut nyt kiss...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!