En oo päivittänyt kuulumisiani ja ajatuksiani tänne lähes vuoteen. Siihen on kaksi syytä:
1) Mulle ilmestyi tietty kynnys postailla aitoja fiiliksiäni blogiin sekä ladata kuvia Facebookiin ja Instagramiin, koska muutkin kuin mut kunnolla tuntevat ystävät näkevät niitä ja voivat muodostaa oman mielipiteensä. Rupesin huolehtimaan, että mitä jos mun pitää hulluna sensuroida kaikkea. Ei sillä että eläisin mitenkään holtittomasti, vaan että jos mulle sattumalta koittaisi harmaampi päivä ja kokisin helpotusta purkaa tänne, niin mahdollisesti joku saisi musta oudon kuvan. En välittäisi selitellä. Kyseessä on mun henkilökohtainen blogi, jonka sisällöstä vastaan itse.
2) Oon kokenut, että mun blogipostauksissa toistuu tietyt aiheet. Koska kirjoittaminen on mulle tärkeä asia enkä halua runojenikaan kuulostavan samanlaisilta, halusin ottaa etäisyyttä bloggailuun ja palata tuuletetulla päällä. Siinä vierähti sattumalta 352 vuorokautta.
- Emilia
-
Päivän sää Hakaniemessä: Muistelen ilolla lapsuuteni talvia, jolloin tehtiin kaksoisveljen kanssa lumiukkoja, -lyhtyjä ja vaikka linnak... -
Makoilen ja odotan Nukkumattia. Miksiköhän ei malta ruveta nukkumaan? Ehkäpä siksi, että tietää olevan luvallista valvoa, vaikka sitä olen h... -
Juuri kun Poju rupesi virkistymään ja se päästettiin karvakamujen joukkoon, alkoi seuraava kissa aivastella. Huolestuin Eeliksestä, kun se m...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!