as white as my cheeks so scared
My mom said it would be cold,
she knew it´s secrets untold" ~ Vapour 3.11.2009
Joulu menee että heilahtaa, tosi nopeaa kuten monena muunakin vuonna. Ensin sitä oottaa paljon ja vannoo, että tulee syömään niin paljon että napa melkein ratkeaa. Sitten se käy toteen mutta miettii, jääkö Juhlapöydän konvehteja jemmaan ihan kesäänkin asti. Osallistuin valmisteluun piparkakkujen koristelulla ja pienten pakettien käärimisellä. Eniten odottamani aaton ohjelma oli Samu-sirkan joulutervehdys!
Ilmeisesti oon itekin ollut aika kiltti. Sain muutaman paketin, vaikka kovasti oli puhetta että ei me semmosia. Sain mm. pari korua ja kummilta hauskat töppöset, punaiset ja tosi pehmeät :)
Kissat ei oo kaatanu kuusta ja kinkkukin onnistuttiin pitämään piilossa niiltä. Joka jouluisia missioita.
Pikkusiskosta eli musta jekkuiltiin jälleen. "Pienin on tärkein", kuten Liisa sanoo, mutta myös eräänlainen maskotti. Janne tarjos punaviiniä ja joku lohkas, että "jaa, vetääkö se kännit?" Vastasin pokkana, että "joo, aattelin kunnon joulukännit vetasta." Pitäspä tuo pokka enemmänkin, niin vois yhtä lailla kettuilla takasin :>
Näin kaupassa Afrikan tähden ja en malttanu olla ostamatta sen juhlaversiota. Ihmeteltiin pelin edetessä punaista timanttia ja luultiin, että sille on unohettu pistää löytöpalkkio ohjepaperiin. Mutta sepä olikin se tärkein, ja sattuneesta syystä hävisin jälleen :< Kovat pelivastukset! Vielä mä päihitän ne kaikissa meidän lautapeleissä, tärkeimpänä tavoitteena Monopolin mestaruus.
 |
| Meidän perheen joulun perinne: vanhat tontut. |
 |
| Kuusen koristeet piileksii nostalgisessa laatikossa. Koristeluun täytyi ehdottomasti päästä mukaan! |
 |
| Herra aurinkopöksyli fiilistelee messissä. |
 |
| Lisää tunnelmaa toi tämä lyhty hauskoine väreineen. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!