Käyn keskusteluja tästä avioliittolaista sekä vihapuheista henkilökohtaisessa elämässäni. Tulen jo huonolle tuulelle perustelemattomista väitteistä ja mielipiteistä, joita huudellaan kuin ne olisivat omia. Toivoisin muun muassa näiden kannanottojen olevan asiallisia ja vähemmän aggressiivisia; niitä on helpompi ja mukavampi lukea ilman kirosanoja ja huutomerkkejä. Mitään ei ole syytä jankuttaa, vaan riittää, kun toteaa kerran.
Omaksi kannanotokseni vihapuheelle liitän tähän runon, jonka olen kirjoittanut viime marraskuussa:
Olemme vain ihmisiä
Mitä jos olisimme ihminen ihmiselle,vastaanottaisimme itsemme ja muut
Pitäisimme toisen käden vapaana,
valmiina ottamaan kiinni
Haavoittuvaisina, mutta sitkeinä
Mitä jos auttaisimme oven auki
ja kuuntelisimme silloinkin, kun sisimmässä huutaa
Antaisimme aikaa tässä valmiissa maailmassa
- 8.11.2014
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!