Katulamppujen keltaisessa valossa

"Sinä olet sinun,
kun valtateiden varsilla minä olen minun
Katulamput tuovat oudon tunteen,
joka on kuin rakkaus." Olavi Uusivirta - Sinä elät yksin



Tervehdys kadun valoisalta puolelta! Tässä kuulumisiani kuluneelta viikolta.

Oon vähän piirrellyt. Tekis mieli sanoa, että tää on edelleen harjoittelua, koska ihmisen anatomia on edelleen hieman hakusessa, eikä mallistakaan piirtäminen oo niin yksinkertasta. Ehkä tietyn tarkan lopputuloksen aikaansaaminen ei oo tärkeää, vaan se, että yrittää ja vois aatella lisänneensä omaa näkökulmaa.

Eräänä yönä en saanut unta, koska murehdin asioita. Kello tuli jo kolme ja pakkasta oli -25 astetta, mutta lähin käymään ulkona. Se fiilis, kun kukaan ei oo hereillä, taksitkaan ei kulje. Voi kävellä keskellä tietä ja ottaa siitä huvikseen kuvan. Samalla kuulin, kun jää räsähti sillan alla. Tänä yönä mä kirjotin näistä äänistä "lyriikat":

"...I´ve heard as the ice breaks under the bridge
and wakes me up while I´m moving
Sometimes it feels I was at sleep
so it´s like living in fairytales..."

Kuva: metrolive.fi

Olavi Uusivirta julkaisee viidennen albuminsa maaliskuussa. Eka sinkku on tullut jo ulos, ja sen nimi on Nuoruus. Eläköön Olavi! Eläköön kotimainen lyriikka!
Osoitteessa metrolive.fi Olavista kerrotaan näin: "Lauluntekijänä Uusivirta itse pyrkii siihen, että biisissä olisi aina jokin nyrjähdys - joko tekstissä, melodiassa tai sovituksessa. Musiikin ja elokuvien arvostelemista tähdillä hän pitää banaalina."
> banaali = arkipäiväinen, lattea, kulunut.