Meant angry young men with immaculate hair"
The Sundays - Summertime
Ma 18.8.
Aijai, mikä vapauden tunne! Nukun! Luen kovasti Nainen katolla- kirjaa. Siihen on helppo uppoutua, sillä se on hyvin monitasoinen usean päähenkilön vuoksi. Nauran kovasti, ihmettelen, olen vaikuttunut. Mietin, mitä annettavaa Maija Vilkkumaalla onkaan annettavana kirjallisuudelle tämän jälkeen, varmasti paljon. Lukaisen pari arviota kyseisestä teoksesta, ja niistä paistaa rock-ihailu läpi. Tulen tehneeksi havainnon, että Maijan biiseissä useimmiten lauletaan naishenkilöstä.
Mulla on Samuli Putro- vaihe meneillään, sanon miestä neroksi. Samuli laulaa eri ikäisistä ihmisistä, miehistä ja naisista. Lyriikat ovat kuin oodi tälle hetkelle ja suomen kielelle, arjelle.
Illalla menen Tähtitytölle, sillä teemme yhdessä ruokaa. Saan reseptin mm.punajuuripihveihin, jotka onkin helppoja valmistaa. Valittelen huonoa mielikuvitustani ruuanlaiton suhteen.
Kirjoitan tarinan Kehykset loppuun. Sen olen aloittanut huhtikuussa, mutta lopun kanssa on ollut vääntämistä.
Ti 19.8.
Käyn itsekseni elokuvissa: Naapurit on kohellusta Seth Rogenin tapaan. Zac Efron on ihan söpö. Katsomossa on vain nuorisoa ja nuoria aikuisia.
 |
| Kuva: imdb.com |
Ke 20.8.
Menen asiasta tehden kahvilaan lukemaan Naista katolla. Keskustan Steam Coffeessa ei ole lukutunnelmaa, koska siellä soi pinnalla olevaa popmusiikkia. Itse asiassa aika persoonaton paikka, vaikka kaakaoni onkin hyvää ja ne kaikki herkut näyttävät ihanilta. Saan idean vertailla erilaisia lukuympäristöjä; saisikohan niistä oman postauksen? Kirjoitan pöydässä vielä pari postikorttia, joissa iloitsen lomastani ja kerron, että tykkään kaikesta makeasta. Toivotan värikästä päivää, siitä näyttää tulleen joku juttu mulle.
Astuessani ratikasta kerkeän saada isoja pisaroita päälleni, kiirehdin kirjastoon. Löydän runot, lainaan Eino Leinoa, kuten olen itselleni luvannut: Hymyilevä Apollo, "Leinon keskeistä ja rakastetuinta runoa", lukee takakannessa. Ihan kuin tämä olisi oppimateriaalia minulle, vaikka oma kirjoitustyylini on erilainen, siis nykyaikainen.
Käyn syömässä Porthaninkadun Subwayssä, jossa myyjät juttelevat keskenään ja näyttää että niitä kiinnostaa enemmän se kuin asiakas. Syödessäni sotken makeasipulia hameelle, ja nostaessani laukkua huomaan, että sen pohja on ihan kastikkeessa. Pyydän wc:n avainta, hymyilemätön miesmyyjä osoittaa sen olevan tiskin päässä. Kiitos palvelusta.
Illalla Tähtitytön kanssa Itäkeskuksen kierrätykseen. Löytämälleni popcorn-kipolle hymyilen erityisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!