Paras biisi (Vastauksia #3)

Tästä tulikin kysymys-vastaus- sarja. Voitte lukea alta muutaman vastauksen ja palaan jälleen asiaan, kun tiedän itse enemmän.

12. Syy viime eroon. Oon varsinaisesti seurustellut kaksi kertaa, ja nykysuhdetta edeltävä oli oululaisen tytön kanssa. Mä asuin sillon Oulaisissa, joten tavallaan se oli kaukosuhde. Me nähtiin noin joka toinen viikonloppu, koska molemmilla oli vähän rahaa. Lopulta tää "T" ilmoitti mulle puhelimessa, ettei ole valmis vakavaan suhteeseen. Olin muka hajalla siinä, vaikka pohjimmiltaan tiesin meidän olevan liian erilaisia.

13. Mitä tein eilen. Siitä postasinkin otsikolla "Päivän arvosana: 7½." Ostin mm. söpöjä asusteita.

14. Suurimmat saavutukseni. Pääkaupunkiin muuttaminen oli yksi merkittävä käännekohta elämässäni. Että rohkaistuin ja päätin lähteä etsimään seikkailuja. Mulla oli perhettä suht lähellä, mutta silti olin yksinäinen. Arka ja ujo minä. Tänään tunnen itseni läpikotaisin, ei tarvitse lähteä kauemmas ihmettelemään sitä.

15. Kuvaus henkilöstä, jota inhoan. Yleensä ottaen mua ärsyttävät ihmiset, jotka pätevät joka asiaan. Tarjoavat yhtenään ratkaisuja ilman, että olen esittänyt mitään kysymystä. Tai jos eivät kuuntele juttua kokonaan, vaan alkavat kesken kaiken puhua päälle ja arvailla pointtiani.

16. Paras biisi juuri nyt. Olavi Uusivirran uusi single Rakastajat. Mun täytyy kuunnella se kaksi kertaa peräkkäin, jotta koen saavani tarpeeksi. Olavi on tämän hetken suurin idolini (mikäli se ei ole tullut selväksi tähän mennessä).

23. Missä olen asunut. Olen lähtöisin Haapavedeltä, jonka tämän hetkisen asukasluvun päivitän tähän itselleni; 7170 henkeä. Meillä oli isän rakentama omakotitalo. Kirjoitan jo että "oli", sillä lapsuudenkoti on juuri myynnissä, enkä tule enää käymään siellä.
Sitten kerkesin asuttaa kaikkiaan kolmea asuntoa Oulaisissa, kunnes muutin Helsinkiin Kallion kupeeseen. Vuoden Hesarin ja Flemarin menoa katseltuani vaihdoin hieman halvemmalle vuokralle Roihuvuoreen, ja sieltä jälleen vuoden päästä Myllypuroon, josta löysin yhteisen asunnon mulle ja H:lle, tyttöystävälleni.

24. Rakastan sinua, jos... voin olla luonasi juuri tällainen.

Blogihaaste

Mä löysin pari vuotta sitten tällaisen blogihaasteen. Pariin kyssäriin oon vastannut tietoisesti, ja viime aikoina oon valottanut kohtaa 1, 3 ja 5. Kohta 10 on myös selvä, koska kotona hyppii useampikin kissa. Katsotaanpa, mihin muihin osaisin vastata nyt. Seuraavalla kerralla kirjoittelen lisää vastauksia.

 2. Missä olen todella huono. Olen huono olemaan ajoissa. Turha kai sanoa ettei mulla ole rannekelloa käytössä, mutta edelleen Karhupuiston pihakirpparilta ostettu valkoinen kello odottaa laatikossa pattereita. Kaverit ei enää ylläty, jos tulen paikalle hiuksia sukien ja sukanvartta oikoen. Mutta muistan pahoitella, se on merkittävää.

4. Parhaat ekat treffit. Olen ollut harvoilla treffeillä, en itse asiassa ole ihan varma mitä voi siksi laskea. Mutta tähän on pakko vastata, että avovaimoni kanssa vietetyt treffit on olleet parhaat. Me tavattiin Helsingin keskustassa ja haahuiltiin kaupoissa ja satunnaisilla kujilla, niin että ei tarvinnut vain istua pönöttää jossain kahvilan tuolilla nolona ja naama punaisena. Vaikka me oltiin tunnettu suht kauan jo netin kautta, tuntui ihmeelliseltä katsella toista silmästä silmään ja kuunnella ääntä ihan aitona. Huomasin H:n olevan aito ihminen, ja ennen seuraavaa tapaamista kysyinkin sitä mun tyttöystäväksi. Tapailuvaihe jäi pois kokonaan.

6. Kuka/ketkä ovat parhaat ystäväni. Blogissa on mainintoja Tähtitytöstä, jolle kirjoitin juuri korttiin, että "Kiitos, kun olet hyvä ja lojaali ystävä".

7. Lempi kirja. Luen todella vähän, joten on hankala vastata tähän. Lemppari on vaihdellut jatkuvasti, elämäntilanteeni mukaan.

11. Joku jota kaipaan. Tulen kaipaamaan äitiäni koko loppu elämäni. Oon todella iloinen ja onnellinen, että oon saanut kuulla lisää muistoja siitä. Mussa on ikuinen särö.

Päivän arvosana: 7½

Hyvää torstai-iltaa!

Viikko sen kun hurahtaa. Tänään saatiin työpäivän piristykseksi suuret korvapuustit, kun työkaveri kipaisi hakemassa lähikaupasta. Oli mukava jutella ja nauraakin vähän taukotilan pöydän ääressä, kun yleensä mun tauot sattuu vähän eri aikaan muiden kanssa.
Katajanokalla pidettävään palaveriin piti ehtiä puoli kahdeksi, ja siellä kuulin viime laatukierroksen tulokset omaltakin alueeltani: kohteessa on erityisen siistiä.
Kolmas vuosi tässä helsinkiläisessä työpaikassa täyttyy ihan justiinsa. Alkaa olla aika pohtia talviloman ajankohtaa.

Keskustassa haahuilin Forumissa, kun tutkailin muutamia vaaterekkejä. Asusteliikkeestä tarttui mukaan naisellisia juttuja, eli kuvassa näkyvät rusettipanta, sydänkorvikset sekä pinnejä. Oon useasti katellut erilaisia pantoja, mutta ne on aina painaneet liikaa. Mun lempivärit on valkoinen ja vihreä, joten nämä korvikset näin heti, ja ne sopivat joka päivä pidettäviksi. Tykkään siitä, miten korut yms. on usein lajiteltu värin mukaan. Pinnejä mulla ei ollut tallessa enää ollenkaan, minne lie taikamaailmaan katoavat. Sinne hukkuvat yhtä hyvin niin pompulat kuin korvislukotkin. Hiukset muuten saivat super blondin sävyn eilen, kun kyllästyin katsomaan yllättävän tummaa juurikasvua.

Vero Modalla ei ollut mun makuun sopivia vaatteita, mutta nyt voin harjoitella kynsien lakkaamista tällä vaaleanvihreällä lakalla. Mistähän muuten ulkonäöltä tietää, mikä kynsilakka on hyvää ja mikä lirua?

Tässä näette kasvissyöjän lautasen. Yleensä en tykkää kun kysellään, miksi en syö lihaa, kuinka kauan oon tätä "harrastanut", enkö tosiaan siedä edes kalaa, entä kevyttä kanaa, tai, mistä saan proteiineja ja vitamiineja. Tuli otettua kuva, kun lautanen tuli näinkin täyteen: tofu-seitanpihvejä, riisi-ohrasekoitusta (valmis sydänmerkitty tuote), kasvissekoitusta, tomaattia, kurkkua, paprikaa. Nälkä lähtee tällaisellakin setillä, varsinkin, kun syö kaikessa rauhassa. Mähän en juuri lue edes Aku Ankkaa ruokani yhteydessä, kun mieluummin maistelen enkä hotki.

Illan mittaan haettiin H:n kanssa postipaketti. Isosiskonsa oli lähettänyt hieromalaitteen, ja sillä saatiin mun hartioita auki. Paketissa oli myös lasten kirjeitä, joihin aiotaan viikonloppuna vastailla oikein ajatuksen kanssa. Yhdessä kirjeessä on mukana itse piirretty värityskuva meille, ja sehän oli erityisen hauska, koska siinä olivat meidän neljä kissaa ihan elementeissään.
H:n perhe on kysellyt että kuinka me aiotaan viettää joulua. Näillä näkymin vietämme cityjoulua toista kertaa peräkkäin, siitäkin syystä, että neljän kissan kanssa on hankalampi matkustaa. Kunhan lapset pääsevät käymään meillä ennen joulua, voidaan yhdessä fiilistellä valoja ja muuta mukavaa tuolla keskustassa.

Tässä samalla mietin, että koska huomisillalle on luvassa pelailua kaveripariskunnan luona, niin täytyykin muistaa ottaa Yatzy ja Tower mukaan. Mukavaa viikonlopun odotusta!

Pieniä, mukavia asioita

Mä en vieläkään varsinaisesti tykkää pimeästä, mutta koska olen oppinut sietämään sitä, siedän myös syksyn mukanaan raahaaman kirpeyden. Että melkein nipistää nenänpäätä. Voin pitää hiuksia auki pipon sisällä, upottaa kädet maiharitakin taskuihin, ja sitten sisälle tullessa nauttia kuumasta kaakaosta. Viltti on hauska vetää sohvalla päälle, kun se saa samalla lämmittää kumppaninkin jalkoja. H on asetellut olkkarin hyllylle kynttilöitä, jotka kieltämättä luovat lämmintä tunnelmaa silloin, kun vedämme parvekkeen oven yöksi kiinni.
Kun tv:stä tulee vain puoliskolle mieleistä katsottavaa, täyttelen sanaristikkoa. Saan kuulla että mummoudun sillä tavalla, mutta mä voinkin virnistellä takaisin, että tällä mummolla ei juuri ryppyjä ole.

Tietokonepöytäni ylälaatikossa on tallessa Anni-mummun omakustannekirjan "oma kappale".

Vetreänä Emppu-mummeli pysyy kuntosaliharjoittelulla. Viimeksi eilen sain hikoilla ihan itsekseen työpaikan salilla. Kun Suomi Poppia kuunnellessa puna nousee poskille, voi olla tyytyväinen itseensä.
Mummoista puheen ollen, veljet on tyhjentäneet nyt myynnissä olevaa lapsuusajan taloa ja kuulostelleet siskon toiveita. Ovat luvanneet toimittaa mulle meidän mummun kirjoituksia. Siellä pitäisi olla pakinaa ja runoa, inspiraation lähdettä mulle, joka myös mielelläni taivuttelen sanoja ja oikaisen pilkkuja. Tähän asti oon saanut lukea näitä tekstejä vain vähän, ja kovasti harmittaa, kun en kysellyt niistä äidiltä sen enempää.

Kirjeiden raapustelusta tuli mieleen, miten itse harrastin kirjeenvaihtoa joidenkin teksti-tv:stä bongaamien tyyppien kanssa. "Kuva ois kiva" oli se puolipakollinen pyyntö jonka ilmoituksessa.

Olen päässyt kirjoittamaan kirjeitä, kun ollaan H:n kanssa saatu kirjekamut tämän siskontytöistä. Huomaa paitsi käsialasta myös kirjoitustyylistä, olenko mä vai H kirjoittamassa lapsille. H:lla on selvästi murretta seassa, kun itselläni sitä ei juuri näy edes Facebook-päivityksissä.

Kissat & valoleikki

"Nothing lasts forever"

Nälkäinen Emppu jo hississä matkalla kotiin syömään.

Mulla on ollut tänään "Ei mee ihan putkeen"- päivä. Surkeiden sattumusten sarja alkoi, kun suihkun suutin putosi suoraan päähän. Sitten missasin metron ja myöhästyin töistä 20 minuuttia. Sehän tietää sitä, että moni muu asia odottaa. Pahinta tällaisissa "perus maanantaissa" on, että syyllistyn nalkuttamaan muille, ihan kuin etsisin syyllistä. Vastaavasti toisten aggressio siirtyy minuun, jolloin tekee mieli lähteä tilannetta pakoon. Se on sääli, sillä olen lähes unohtanut ajatuksen lähimmäisenrakkaudesta. Itsehän olen aina selittänyt, kuinka uskon yhteistyöhön ja hymyn voimaan. Pari viime viikkoa meni mulla suurimmaksi osaksi alakulossa rypiessä, niin etten ollut ollenkaan seurallisella tuulella. Samaan aikaan olen kaivannut kavereiden yhteydenottoja ja hauskoja kuulumisia.

Siitä tuleekin mieleen näyttää, kuinka Tähtityttö tuunasi mun reppua jonkin aikaa sitten. Onneton, irtoamaisillaan ollut kiinnitystarra vaihtui siististi ommeltuihin napinläpiin, joissa komeilee vihreät napit. Ne on kuuleman mukaan palvelleet aiemmin kahdessa takissa. Nyt läppä pysyy kiinni, eli lompakkokaan ei vahingossa sujahda asvalttiin. (Oscar hypähti tuolille heti, kun nousin sitä lämmittämästä.)

Sain Tähtitytöltä tuon ison pinssin, jossa lukee: "Cool story bro".

Kotiin tullessa vastassa oli kaksi postcrossing-korttia. Intiasta saapuneessa oli lainaus: "Everything in life is temporary. So if things are going good, enjoy it because it won´t last forever. And if things are going bad, don´t worry. It can´t last forever either." Olkoon tämä hyvä muistutus ihan jokaiselle päivälle.

Eelis, sohvakaverini. Rentouduttiin katsomalla tänä kesänä kuvattua Naurun tasapaino- ohjelmaa.

Tyttöjä tyttöjen kanssa

www.briaandchrissy.com

Mun on ollut jo pitkän aikaa aikomuksena linkittää tänne seuraamaani YouTube-materiaalia. Nyt se tuli mieleen, kun kuuntelen musiikkia Brialta & Chrissyltä. He ovat tulleet tunnetuiksi YouTube-kanavansa Lesbian Love kautta. Oon seurannut myös tyttöparia Stevie & Ally; Stevie Boebin kanava Stevie Vlogs ja Ally Hillsin kanava ovat tässä. Otetaan mukaan vielä Steph & Madison: ElloLove. Ihan ensimmäisenähän rupesin seuraamaan Kaelynin ja Lucyn tarinaa, kunnes aloin seurustella Hannan kanssa.

Multa on pari kertaa kysytty, millaista on seurustella naisen kanssa. Siis että olet nainen ja ihastutkin saman sukupuolen edustajaan, eikö se ole hämmentävää? No "onhan se joo nykypäivää", "annetaan kaikkien kukkien kukkia" ja muita latteuksia. Voihan se havahtuminen tulla yllätyksenä, mutta on hienoa viimeinen ymmärtää, mistä on kysymys.
Itse tulin niin sanotusti kaapista biseksuaalina, mutta viimeisen vuoden aikana olen puntaroinut asiaa todella paljon. Yläpuolella mainittujen tyttöjen vlogit ovat auttaneet siinä kovasti. Tiesin jo kauan aikaa sitten olevani enemmän tyttöihin päin, mutta silti yritin olla poikien kanssa. Ihmettelin, kun mun piti selostaa itseäni jatkuvasti: miksi otin jonkun asian niin vakavasti, eikö voitaisi vaan olla ihan chillisti. Kyllästytti kuunnella, että oikein mikään ei ole vakavaa. Niinpä minä kyllästytin kaverini puhumalla siitä isoon ääneen käsiäni levitellen. Tulin tulokseen, että minulta ei onnistu parisuhde pojan eikä miehen kanssa. Minä nimen omaan haluan keskustella ja kysyä suoraan ihmiseltä itseltään. Itsekseni potkin ilmaa ja kulutin turhaan aikaa, kun sen sijaan olisin voinut kehittää itseäni jotenkin. En minäkään kaikesta opi, vaikka niin yritän käännellä kaikkea molemmin puolin.
Nyt pääni ei täyty kysymysmerkeistä, vaan pysyn ajan tasalla. Tämä parisuhde on vakaalla ja varmalla pohjalla, ja on helppoa soveltaa kaksi elämää yhteen. Meillä on yhteisiä tulevaisuuden suunnitelmia, koska tiedämme, että haluamme molemmat toteuttaa ne. Hymyni on herkässä, olen luonut Leijona-tarinoita. Myös Pride 2015 jätti jälkeensä todella hyvän olon, ja olen ollut sillä tavoin itsevarmempi.

Lainakuva: weheartit.com