Mulle tuli eilen mieleen tällainen hauska muisto lapsuudesta. Meidän ulkovarastossa oli hirveästi kaikenlaista krääsää, muun muassa eräät naistenkengät. Ne olivat matalat, mielestäni jotenkin pitkän malliset avokkaat, mutta koska niiden väri oli valkoinen, ne sopivat mielestäni mainiosti mun hääkengiksi sitten isona. Kävin penkomassa ne aina uudestaan ja uudestaan esiin, sovitin muka. Aina vain ne olivat liian isot. "Aion vielä mahtua näihin!", päätin. Nämä kengät olivat varmaankin jännintä koko varastossa.
Hae tästä blogista
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
Päivän sää Hakaniemessä: Muistelen ilolla lapsuuteni talvia, jolloin tehtiin kaksoisveljen kanssa lumiukkoja, -lyhtyjä ja vaikka linnak...
-
Makoilen ja odotan Nukkumattia. Miksiköhän ei malta ruveta nukkumaan? Ehkäpä siksi, että tietää olevan luvallista valvoa, vaikka sitä olen h...
-
Juuri kun Poju rupesi virkistymään ja se päästettiin karvakamujen joukkoon, alkoi seuraava kissa aivastella. Huolestuin Eeliksestä, kun se m...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!