Huraa!
Tämän viikon maanantaina mulla ja Hannalla oli merkkipäivä, sillä seurustelun alkamisesta tuli kuluneeksi tasan vuosi.
Vieläkin elävästi muistan, kuinka nähtiin ekaa kertaa Vallilan varikon ratikkapysäkillä. Mua jännitti ihan hirveästi! Olihan ne treffit tytön kanssa, jonka tapaamista olin odotellut kauemman aikaa. Tuo päivä ei ollut se maailman luontevin, mutta nyt mulle on tarttunut uutta murretta puheeseen, ja olen lainannut Hannan vaatteita, kenkiä ja kaulahuivia.
Täytynee myös mainostaa, että opettelen tekemään nyt myös liharuokia, jotta voin aina välillä yllättää töistä tulevan nälkäisen avovaimon.
Hae tästä blogista
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
Päivän sää Hakaniemessä: Muistelen ilolla lapsuuteni talvia, jolloin tehtiin kaksoisveljen kanssa lumiukkoja, -lyhtyjä ja vaikka linnak...
-
Makoilen ja odotan Nukkumattia. Miksiköhän ei malta ruveta nukkumaan? Ehkäpä siksi, että tietää olevan luvallista valvoa, vaikka sitä olen h...
-
Juuri kun Poju rupesi virkistymään ja se päästettiin karvakamujen joukkoon, alkoi seuraava kissa aivastella. Huolestuin Eeliksestä, kun se m...

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!