Mulle synttärit on siis ihan super juttu, ja kyylään Facebookista, kuka onnittelee. Voi arvata, että järjestin talvilomani juuri tälle viikolle, jotta voi ottaa kaikin puolin rennosti.
Tältä näytin eilen aamulla ysiltä, juuri 27 vuotta täyttäneenä:
Päivän postcrossing-kortit olivat tosi kivoja:
Tein aamiaiseksi kookoslettuja ja vähän siistin kämppää, annoin kissojen käydä parvekkeella. Kun Hanna tuli kotiin, pakattiin loppuun reissua varten ja kirjoiteltiin kissavahdille toiveita.
Juna-asemalla odoteltiin kahden junayksikön yhdistämistä, jotta meidänkin vaunu tulisi mukaan. Kuulutus kertoi, että yhdistäminen ei onnistunut, vaan on lähdettävä kahdella erillisellä junalla.
Paikkani löydyttyä söin heti Picnic-evääni ja odottelin lipuntarkastusta, jota sitten suoritettiin kumman myöhään.
Kävikin niin, että vähän Riihimäen vankilan jälkeen kuulutettiin teknisistä ongelmista. Olin murun kanssa ravintolavaunussa lonkerolla, kun seuraavassa kuulutuksessa ilmoitettiin, että meidän tulee siirtyä junayksiköstämme siihen jälkimmäiseen. Siirtymisessä kesti myös kauan: suurin osa seisoi käytävällä kärsivällisyys koetuksella.
Viimein saimme luvan lähteä tietyn ulko-oven kautta ulos, ja kävellä kiskoja pitkin toiseen yksikköön. Sitäpä en tosiaan ole aiemmin tehnyt, ja vielä henkilökunnan valvonnassa. Kävelin Hannan perässä vaunusta vaunuun, huomaamatta yhtään tyhjää istumapaikkaa.
Pysähdyimme ravintolavaunussa, koska edessä menevä letka oli pysähtynyt. Päätimme jäädä pöydän ääreen odottamaan vapautuvia paikkoja. Istahdin lattialle ja pidin silmiäni kiinni. Ei siinä kuitenkaan nukkua voinut, niin oli hälinää. Toivoin, että muut matkustajat ymmärtäisivät meidän ratkaisun pysyä siinä.
Juna pääsi jatkamaan matkaa. Kuulutus: "Pahoittelemme aiheutunutta häiriötä. Voitte hakea korvausta nettisivujemme kautta." Hanna haki meille lisää lonkeroa ja sipsejä. Sanoin olevani harmissani lähinnä siksi, että odotin pääseväni viettämään synttäriä Juho-veljen kanssa. Hannan ottamassa kuvassa nostan peukkua pystyyn, että tämä jää mieleen.
Ehdimme relata istumapaikoilla viimeiset kolme tuntia. Olimme jo väsyneitä päästessämme perille noin kaksi tuntia myöhässä.
Ps. Rupesin saamaan WWF-jäsenlehteä. Lahjoitan 20 euroa/ kuukausi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!