Hae tästä blogista

Näytetään tekstit, joissa on tunniste työpäivä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste työpäivä. Näytä kaikki tekstit

5.7.2013

"Antakaa mun nukkua"

"...ja katse hiekkaan sekoittuu"
Zen Cafe - Mies jonka ympäriltä tuolit viedään

Musta tuntuu taas siltä, että elämä menee kausissa; joko saan paljon hyvää, tai sitten asiat yksinkertaisesti vastustaa. Tämä viikko on ollut tosi raskas, koska

a) Töissä vaihdellaan jatkuvasti vastuualueita. Aina kun aattelen että nyt pärjään, niin tulee uusia yllätyksiä. Tänään menin kaverin kanssa käymään Lauttasaaressa ja kappas kummaa, ensimmäinen asia josta avaudun eväitä napostellessa oli työpäiväni. Kohta puheenaiheena oli raha ja sen riittäminen.

+

b) En oo saanut nukuttua kunnolla koko viikkoon. Jos en ois tänään ollut menossa, olisin todennäköisesti jälleen torkahdellut kotona ja ollut innoton saamaan mitään aikaan. Aamuisin on ollut fiilis, että minne meni vuorokausi.

= Oon ollut huonolla tuulella jatkuvasti, hermostunutkin älyttömän herkästi. Stressin merkkejä.

Kuva: weheartit.com
c) Johtuneeko edellä mainitusta vai mistä, mutta kärsin todella huonosta itsetunnosta tällä hetkellä. Se on sitä tuttua muihin vertaamista joka asiassa. "En osaa ilman apua".

Voiko pelkillä hyvillä yöunilla saada kaikkiaan pirteämmän mielen?

Ymmärrän, että muille "ein" sanominen on hyväksytty vastaus tällaisena aikana, kun täytyy keskittyä eniten itseensä.

Toivotan lukijoille hyvää yötä ja rauhallisia unia.

14.1.2012

Asemakadulla tuulee

"Olen niin kevyt, että leijun ilmassa sun huoneessa
Mä olen höyhen, sinä tuuli. Puhalla, etten putoa
Sä avaat ikkunan, mä kattojen ylle ilmaan kohoan
Ja asiat saavat mittasuhteen oikean." Don Huonot - Tuulee



Helou! Se on perjantai, voin siis nukkua univelat pois. Meikä meinas jo stressailla tänään kun ei ketään saa töissä kiinni että haastattelis ja lopulta tuli kova kiire. Lunta on pyryttäny tiheästi suoraan kasvoille, kun hyinen tuuli on sitä heitelly pitkin Oulaista. Johan se pistää perkelettä kiroamaan ja siilen piikkejä työntämään esiin. Kävin Kelassa peruuttamassa opintotukeni keväältä. Asioimisesta jäi positiivinen fiilis. Oikein hymyilin, kun se nainen oli niin avulias. Nyt mä tiiän mitä pitää seuraavaks tehä, kun jään työttämäksi. Jes, kiitos.

Päästyäni töistä neljältä tulin kotiin tiskaamaan ja ruokkimaan kissaa. Sehän on testattua, että kissan silittäminen erittää mielihyvähormonia ja poistaa näin stressiä. Tää ois ollu hyvä lisä mun tekemään kissajuttuun, jonka aiheena oli "kissa sopii lemmikiksi kerrostaloon".
Kipasin nopsaa hakemassa vielä varulta stressinpoistokarkkeja, sillä vieraita oli tulossa ja on mukavaa, kun voi tarjota jotain naposteltavaa. Ihana Tokmanni tarjoaa kaikkea mahdollista tavaraa, oisimpa muistanu pyykkikorin ostaa mukaan sieltä. Tykkään kovasti, että kaupat on ihan vieressä. Ei tartte kärvistellä nälissään sen puolesta.
Vinkkaan uutta suklaata: Fazerin patukka, joka sisältää hasselpähkinää ja mantelia. Hasselpähkinä on tunnetusti mun lempimakuja.

Olin mielissäni siitä, että mun luona käy vieraita. Se on aika harvinaista. Osaksi siksi, että oon mielestäni huono emäntä. "Jos vierailla on tylsää, se on mun vika", aattelen, vaikka eihän se ole niin. Mä esittelin kämppää tyytyväisenä ja Eeliksestä olin superylpeä, kun se tuli rohkeasti esiin leikittämisen avulla. Lopulta se oli näiden sylissä hoidettavana :) Jee!

Tässä onkin viimenen tilaisuus pistää nopsaa kuvaa nykysestä asunnosta:
Tämä raapimapuu on ihana löytö, vain 23,90e Kärkkäiseltä. Rappuset on sympaattiset, ja Eeliksen dilemma on saada tuo pallo irti roikkumasta :p

Keittiössä mm. pieni jääkaappi, kissanruuat korissa, sydämiä, hauskasti pyöreä tiskiallas, kellertävät kaapinovet.
Oleskelutilassa cd:itä, Tenavat-sarjakuvia, puinen ikkunalauta, Eeliksen peti, ja yksinäinen tv, joka oottelee oikeanlaista digiboksia kaveriksi.
Hyvin simppeliä siis. Haaveilen jonkunlaisista hyllyistä, auttaisivat paljon. (Kuva lisätty 24.1.)

Kissanhiekkatesti:
1) Kokeilin eka Cattia-nimistä, hienojaikoista valkeaa kissanhiekkaa. Se on ollu ok Eeliksen mielestä. Paakkuuntuvaa ja ihan helposti siivottavaa. 2)Sanomalehti ei oo ollu hyvä, sitä Eelis vierasti. 3)Tänään tuli testattua harmaa kissanhiekka, se toimii hyvin ja ei oo haissu. Se ei myöskään oo kallista, joten menemme sillä.

12.1.2012

Kimuranttia

"Kenellä vain on mahdollisuus
ratsastaa puuhevosella toiseen ulottuvuuteen
Elää kuin suuri kuuluisuus,
vasta löydetty tähti taivaan valkokankaalla" Oodi nuoruudelle 4.11.2009



Olipas tänään pitkä työpäivä. Toimituksessa tein taustatyötä paria lehtijuttua varten ja laadin kysymyksiä valmiiksi. Gallupin teko oli tällä kertaa hankalampaa, koska kaikilla tuntui olevan aamusta kiire joko töihin, pankkiin tai kampaajalle. Yksi nainen naurahti että se on aina miettiny miten me bongataan ne ihmiset, ja nyt ite tuli bongatuksi. Tuli olo kuin ois sanonu että "hymyile, olet piilokamerassa." Menin bussilla neljäksi Haapikkaalle, koska siellä oli sovittu "nuoret pohtivat vaaleja"- aiheinen keikka.

Presidenttipeli on mulle edelleen aika mysteeri. Eikä mulle kerta kaikkiaan valjennu, miksi pidetään ennakkoäänestys. Kaipa ne kuuluu yleissivistykseen, mutta aika kimuranttia tuo politiikka. On niin helppoa aatella, että ne jotkut siellä päättää ja tekee ja asioita käännellään parempaan suuntaan mitä keretään.

Eeliksellä on tapana kökötellä verhojen takana. Ilmaisee sillä kai, että tahtoo olla itekseen.
Sain kyydin kotiin ja kävin Tokmannilla. Syliin kertyi muutamia tavaroita niin, että hyvä kun sain kateltua kissanruokapurkkeja. Siihen hyllylle tuli eräs nainen, joka alkoi pohtia ääneen kissansa ruokamieltymyksiä. Kertoi kissansa olevan jo kuuro ja iältään 17 vuotta, mutta kuulemma tosi ylväs edelleen. "Mistä sitä tietää, kelpaako tämä sille. Niin se on joskus ranttu." Oli luontevaa jutella, kun toinen oli alottanu. Päädyin isoon kalaruokatölkkiin, kun Eelis ei oo vielä maistanu kalaa. Se nainen vielä vinkkas, että jos kissanhiekan aattelee tulevan pidemmän päälle kalliiksi, niin pistää sanomalehtiä kissanvessaan niin ompa helppo siivota. "Sitten putsaa tällä Klorinilla, niin ei haise. Ja kissa tykkää kovasti sen hajusta." Kiitin vinkistä.
Kotona Eelis yllätti pissaamalla mun sänkyyn. Se teki sen nyt toista kertaa, vaikka niin oon kehunu, että osaa hienosti mennä vessaan. Enhän mä osannu kunnolla suuttua sille, lähinnä vaan selostin, että nyt olit ilkeä. Pesin peitteet heti pesutuvassa ja opin käyttämään sen pesukonetta vähäsen.
Otin kisusta muutaman kuvan, kunhan se tuli esiin piileksimästä. Ne kuvat on myös lehtijuttua varten, kun pääsen kirjottelemaan kissoista :)

20.7.2011

Oulaisissa tapahtuu

Toiseksi viimeinen viikko töissä :o Tänään kävin ekaksi synnytysosastolla ja tein puhelinhaastatteluja. Yksi niistä henkilöistä sattui olemaan Tiinan tuttu. Juteltiin (ja haastattelin) piirtämisestä ja siihen liittyvistä asioista. Sitten pääsin yhdelle juttukeikalle, jossa nähtiin puhuva papukaija! Se oli herttainen, värikäs ja nimeltään Sibelius. Se sanoi ihan selvästi "thank you", "hello" ja "goodbye". Oli aika siistiä, kun se kävi munkin käden päällä ihmettelemässä. Sitten omistaja otti sen hartialle, kiinnitti "turvavyön" sen jalkaan ja hyppäsi moottoripyörän selkään. Ajelu on niiden yhteinen harrastus :)

Nam nam, hain äsken ruokaa grilliltä. Tyydyin ranskiksiin kaikilla mausteilla, koska kummastakaan Oulaisten grillistä ei saa kasvishamppareita. Saakohan mistään..?
Mua ketutti eilen kaupassa, kun koitin ettiä kunnolla nälän poistavaa kasvisruokaa, mutta läppäpitsatkin oli kaikki lihapitoisia. Kaikkea saa kinkku-, jauheliha-, tonnikala- ja kanaversioina kyllä. Taisin ottaa kermaperunat, jotka nekin oli jotenkin niljaisia. Tämä kasvisyönti on jotenkin niin_helvetin_vaikea asia. Yks esimerkki on viime viikon Kärsämäki-reissulta, kun hävetti erikseen pyytää kasvisruokaa eräässä tapahtumassa. Eipä kai siihen aina osata varautua, mutta mun mielestä se silti kuuluis valikoimaan.
Mä en haluais koskaan valittaa mistään, mutta.
Pihaan tullessani pihaan kaartoi poliisiauto. Alkoivat kuulustella jotain pihalla olevaa miestä. Mä kuulin kyllä jo alussa että tää Raviska ei oo mitenkään ihanin paikka asua, mutta että jotain hörhöjä oikeesti liikkuu. Vasta näin puhelinlangalle heitetyt kengät ja Tiina sanoi, että se ois huumeiden merkki. Nice. Sitten kuulin tätä naapurustua nimitettävän Muumilaaksoksi, joka tukee tuota ko. epäilyä. Näitäkään ilmaisuja en ois tienny, ellen ois sattunu ääneen sanomaan.
Tänä aamuna pihalla tuli vastaan nainen, joka sanoi, että "onnea avioparille!" Minä sitä ihmettelemään, niin tämä sanoo että jotkut naapurit on menneet naimisiin. Jotain hyvääkin sentään. "On tulossa kaunis päivä", se vielä ois jutellu, mutta aloin olla jo myöhässä.
Täälä ajelee konepelliltä ruostutettu auto, jonka päälle on nosteltu hirvensarvet ja jotain kanistereita/ämpäreitä. Mutta se on Amerikan mantereelta tulevaa "ratlook"-tyyliä, sen ajaja ei oo tietääkseni hörhö. Ihan siistiä juttuakin tehtiin lehteen.

Mitäs muuta täältä onkaan jääny käteen...
Minna kävi moikkaamassa Harry Potterin aikaan, ja puistossa tapasimme tämän ison toukan.
Kesäkuun pahimpina helteinä heiluttiin kuvaajan ja toimittajan kans Pyhäjoen mökkipaikalla ja kauniilla rannalla, puliukot puhui härskejä tehdessäni galluppia, eksyin, syötiin toimituksessa pitsaa viiden tunnin talkoiden jälkeen, naapurin miehet heiluu aina ilman paitaa partsilla ja niiden tupakansavu leijuu oven alta (?) olkkariin, sossua asioiminen oli yllättävän helppoa ja sain ostettua uuden paidan pitkästä aikaa, kämpässä on näkyny paljon ötököitä...

Viimeisin sydänkuva on Oulusta.