Tämä on kissapostaus!
Esittelen teille lemmikkini, joka viettää vasta toista iltaansa mun luona. Annoin sille nimeksi Eelis, koska se tuli poikien nimistä ekana mieleen, plus se ei oo "liikaa ihmisen nimi".
Tämä puolivuotias poika on tosi arka. Se tuotiin Haapaveeltä kantokopassa ja hitaasti tuli sieltä ulos. Se kiersi kämpän läpi nuuhkien ja ponkaisi sohvan alle. Koitettiin houkutella sitä niiden tyttöjen kans, mutta tutut omat lelut tai napuset ei tehonnu. Viimein nostettiin sohvaa, jotta sain se ekaa kertaa syliin. Turkki on mukavan pehmeä. No, sitten se hyppi sängyn alle. Annoin sen olla rauhassa, ihan väsynytkin oli jännittävän ja pitkän päivän jälkeen. Illalla sain sentään vähän silitettyä sitä, kun se lähti ettimään pissipaikkaa. Huomasin heti, että sillä on kuuluva ääni. Yön se nukkui sängyn alla ja siellä se kökötteli silloinkin, kun kävin tänään työpäivän tauolla kattomassa (kehun sitä nyt, kun se ei ole siellä).
Eelis vaikuttaa vähäruokaiselta, eikä vettäkään ole juonut. Maitonapit on herkkua, varsinkin Tassu-merkkiset sydämenmuotoiset. Tänään on kestänyt taas jonkun aikaa, että se on tullut luo omasta tahdosta. Nyt illalla ollaan leikitty paljon. Hiiriä onkin kertyny ja vähän muitakin leluja, mutta hienoon, parin askelman tikkailla varusteltuun raapimapuuhun ei oo osoittanu juuri kiinnostusta. Mukavaa, että energiaakin riittää :) Ja kerran sain sen syliin, niin että hetken katottiin yhessä ikkunasta. Se oli parhautta.
E&E:n ilta jatkuu rauhallisesti toisen tuhistessa lattialla :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!