Hae tästä blogista

22.6.2015

Tuparit

Meillä oli H:n kanssa pienet tuparit juhannus-perjantaina. Kavereita oli kutsuttu muutama, niin että kerkesi jutella kaikkien kanssa tärkeimmät kuulumiset. En ole pitänyt juhlia sitten lapsuuden synttärien, joten vähän pohdin, millon olisi hyvä hetki asettaa tarjottavat pöytään ja esittelenkö tyypit toisilleen vai kertoneeko nimensä itse.
Ensimmäiseksi vieraaksi laskettakoon kihlattuni siskon, joka saapui pariksi yöksi Karjalasta. Hän toi meille kukkia jo aamusta :) Kolmisin valmistelimme asuntoa pippalokuntoon.


Täsmällisesti klo 14 saapui Saara, joka oli tavannut kihlattuni jo kerran Kaisaniemessä Radio Aallon Helsinki- päivän konsertissa, kun kimpassa istuttiin nurmikolla rentoine eväinemme. Nyt tuli juteltua aika paljon töihin liittyvistä asioista, kun alun perin siellä ollaan tavattu. Itse asiassa tasan vuosi sitten, sillä Saara oli mun kesätuuraaja. Hauskaa, miten sitäkin kautta on saanut kavereita. Kissat saivat osansa huomiosta illan mittaan, kun kyseltiin niiden nimiä ja että kuinka ne ovat sopeutuneet. "Tässä on jotain terapeuttista", kuulin eräänkin vieraan suusta tämän hoitaessa huomionhakuista kehrääjää.

Ensimmäinen huonekasvimme on rahapuu.

Tarjottavat eli pitsat ja muut naposteluherkut tuotiin pöytään sitten, kun kissat olivat rauhoittuneet nukkumaan kukin omaan mielipaikkaansa (lue: eivät hyppineet pöydälle irtokarvoineen). Tähtityttö toi tullessaan feta-kasvispiirakan, jota kehuin vuolaasti. Ruokaa oli varattu sopivasti, ja alkoholiakin nautittiin nätisti: tuparituliaisiksi saimme rose-viiniä, ja itse olin ostanut tarkkaan valitut Yellow tale- punaviinipullon ja Ballet-kuohuviinin. Rupattelu poikkesikin välillä Alkossa tehtäviin valintoihin pohtiessamme, mitä tarkoittikaan esimerkiksi kuvaus tanniininen, tai osaako makua kuvitella pelkän selityksen perusteella. Kiinnostuneille tiedoksi, että kuohuviinipullon korkki ei tavoittanut korkeuksia, vaan taidokas avaajamme poksautti sen hallitusti kouraansa.


Esittelimme asuntoa hymyssä suin. "Me ollaan tosi tyytyväisiä tähän!" kuulin itseni toistavan. Nyökytteleväkin palaute sai mielen korkealle. Viihdyin, muut viihtyivät. Paikalliset vieraat lähtivät myöhään illalla, ja viimeinen bussimatkalainen lähti liftaamaan yön saavuttua. Kiitin kaikkia muistamisesta, paikalla olosta.
Seuraavana päivänä sisko saatettiin junalle. Mukavaa, että hän pääsi juhannuksena katsomaan meidän meininkejä ja osallistumaan juhlintaan. Sitten pullot päätyivät keräykseen ja viimeinen pitsapala lihansyöjän suuhun. Valtasin sohvan H:n kanssa ja katsoimme Orange is the new black- sarjan uusia Netflix- jaksoja. Loppu viikonloppu oli hyvä lähinnä vain olla.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!