Pojun huone
Kun Poju kotiutui leikkauksen jälkeen, se tuotiin makkariin. Sängystä laskettiin toinen patja lattialle, niin ettei Pojun tartteis juuri hypellä ja rasittaa raajojaan. Sille tuotiin oma vessa patjan viereen.Hanna antaa pikku potilaalle ekan lääkkeen juuri ennen töihin lähtöä, ja mie tuon lisää ruokaa ja vaihdan veden saapuessani. Sitten otan sen kaulurin pois, jotta kissa saa syödä hyvin ja jään viereen kunnes Hanna tulee. On tosi tärkeää, ettei Poju nuole tikkiä. Se lääkelaastari irrotettiin jo muutama päivä sitten, sitäkin ois ollut vaarallista nuolaista.
Kaipaako Poju kavereita?
Mie pelkäsin kisulle tulevan tylsää yksikseen, koska vähintään pari viikkoa täytyy täällä pitää tikkien takia. Sen ilme muuttuu, kun kaulurin laittaa takaisin syönnin ja pesun jälkeen, mutta pysyy rauhallisena ja antaa hoitaa ja silittää. Meidän kanssa Poju näyttää viihtyvän, mutta Alvis sai nenilleen. Ei siitä tappelua tullut, Poju vaan näytti reviiritietoiselta. Kaipa kivut ja oudot tuntemukset lonkassa saa sen varuilleen.
Tänään Alvis kävi toisen kerran huoneessa, kytättyään aikansa oven takana. Poju seurasi vierestä miten kaveri nuuski joka nurkkaa, ne ei ottaneet kontaktia ollenkaan. Muutkin kuuntelee oven takana, mutta ne ei ole änkeämässä sisään.
Katse eteenpäin
Aateltiin Hannan kanssa pitää kotiviikonloppu, niin voi olla hyvän aikaa kaikkien kissojen kesken. Muut kolme on tehneet ilkeyksiä osoittaakseen huomion tarvetta.
Maanantaille on varattu aika Pojun tikkien poistoon. En osaa sanoa uskaltaisko Pojun päästää silloin edes hetkeksi muualle tassuttelemaan, sillä ollaan varovaisia leikkaushaavan paranemisen suhteen. Tällä hetkellä on tärkeää olla seurana ja antaa huomiota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!