Oli hassua saada opistolta maili jossa kysyttiin, mihin osoitteeseen voi lähettää hyväksymiskirjeen. Siitähän mä sain tietää saaneeni opiskelupaikan kirjoittajalinjalla. Olin kahden viikon ajan jokaisena päivänä pälyillyt sähköpostikansiota saadakseni kuulla tuloksista, ja kun viimein kyseinen maili saapui, koko kropan täytti suuri jännitys. Joka kerta sen jälkeen asiasta puhuessani, oon tuntenut samaa jännitystä ja innostusta. En tiedä milloin olisin viimeksi hyppinyt tasajalkaa, ehkä viime vuonna, kun oltiin lyöty lukkoon vihkimispäivä.
Kävin viemässä papereita Kelaan. Argh! Papereita!
Jännittää,
1) miten nopeaa sieltä tulee tuomio mun opintotuesta,
2) miten paljon puolison tulot ja yhdessä asuminen vaikuttaa mun tukiin,
3) miten tulee toimeen ilman säännöllisiä palkkatuloja.
Raha-asiat ei oo tällä hetkellä kovin mielekäs puheenaihe.
Mä oon nähnyt vuosien ajan unia koulusta. Ne on kertoneet yleensä siitä, että olen joko valmistautumassa koulupäivään ja mietin, joko bussi tulee. Usein huomaan bussin jo viilettävän ohi ja kysyn joltain tutulta kyytiä.
Saatan myös istua luokassa ja huomata, etten oo tehnyt läksyjäni, tai etsin asuntolassa huonettani.
Toivoisin todella uneksivani jostain muusta. Ainiin, pari kertaa oon keksinyt nasevat sanat mun koulukiusaajalle. Se on hyvä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
Oikein makoisaa viikonloppua, toivottaa sohvalla rentoutuva Emppu. Ps. Mulla on jo tilaus tehtynä ensi kuussa ilmestyvälle Olavi-album... -
Silitimme ne vihreät verhot alakerran mankelilla sekä asensimme ainoat jouluvalomme samaan ikkunaan. On mukavaa, kun asunnossa on yht... -
Julkaisen omassa blogissani nyt toisenkin tekstin Anni-mummun kunniaksi. Hän on aikoinaan kirjoittanut tämän paikallislehteen. Joul...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!