Vuoden 2012 ekat runot

"Päivät kuluu runoillessa mitä minä tahdon." - Happoradio - Tavikset

Tammikuu

Katkera,
polttava paine kantapäässä
Silmissäni savuiset juonteet

Lumi muodostaa takapihalleni enkeleitä
Hohkaten

Minä jään tähän tammikuuhun
asumaan,
vaikka en kuulukaan 

Junat

Lady Green
aromini aamuni auetessa

Niin teroitan aistini,
jotta kuulisin kaiken katoavan
Jokaisen kohahduksen ikkunani takaa,
jokaisen kirskuvan junan

Ja se viheltää
Silloinkin, kun olen menossa nukkumaan
Heijastan viimeisen valon itseeni,
viimeisen hämärän takaisin lähtöpisteeseensä

-Valoisa 13.1.2012

Loppiaisen puuhia

"Kun perjantaina pihaovet potkaistaan auki, kaupunki on kirkkaana."

Haloo Helsinki! - Perjantaina

Eelis auttoi, kun askartelin kortteja. Leikkelin kuvia musalehdistä ja liimasin ne paksulle paperille.

Eelis

"Poljetaan, poljetaan kissoja katsomaan." PMMP -Mummola

Tämä on kissapostaus! 

Esittelen teille lemmikkini, joka viettää vasta toista iltaansa mun luona. Annoin sille nimeksi Eelis, koska se tuli poikien nimistä ekana mieleen, plus se ei oo "liikaa ihmisen nimi".

Bongasin netin lemmikkipalstalta ilmoituksen, jossa kolmen pennun sanottiin ettivän uutta kotia. Lyhyessä ajassa sain varmistuksen, että se voi muuttaa tänne. Muitakin ilmotuksia selasin ja pistin kaks omaa nettiin, mutta ei ne muut yhteydenotot ollu ihan sopivia.

Tämä puolivuotias poika on tosi arka. Se tuotiin Haapaveeltä kantokopassa ja hitaasti tuli sieltä ulos. Se kiersi kämpän läpi nuuhkien ja ponkaisi sohvan alle. Koitettiin houkutella sitä niiden tyttöjen kans, mutta tutut omat lelut tai napuset ei tehonnu. Viimein nostettiin sohvaa, jotta sain se ekaa kertaa syliin. Turkki on mukavan pehmeä. No, sitten se hyppi sängyn alle. Annoin sen olla rauhassa, ihan väsynytkin oli jännittävän ja pitkän päivän jälkeen. Illalla sain sentään vähän silitettyä sitä, kun se lähti ettimään pissipaikkaa. Huomasin heti, että sillä on kuuluva ääni. Yön se nukkui sängyn alla ja siellä se kökötteli silloinkin, kun kävin tänään työpäivän tauolla kattomassa (kehun sitä nyt, kun se ei ole siellä).

Eelis vaikuttaa vähäruokaiselta, eikä vettäkään ole juonut. Maitonapit on herkkua, varsinkin Tassu-merkkiset sydämenmuotoiset. Tänään on kestänyt taas jonkun aikaa, että se on tullut luo omasta tahdosta. Nyt illalla ollaan leikitty paljon. Hiiriä onkin kertyny ja vähän muitakin leluja, mutta hienoon, parin askelman tikkailla varusteltuun raapimapuuhun ei oo osoittanu juuri kiinnostusta. Mukavaa, että energiaakin riittää :) Ja kerran sain sen syliin, niin että hetken katottiin yhessä ikkunasta. Se oli parhautta.

E&E:n ilta jatkuu rauhallisesti toisen tuhistessa lattialla :)

1.1.2012

"Laurin nainen on kaunis,
se ei keneltäkään sitä salaa
Keittiössä se tinaa valaa
ja Lauri soittaa huonoja levyjään

...

Niin sä oot kuin rikkinäinen
uudenvuoden sähikäinen
Poltat sormet muttet iloa tuo."  Maija Vilkkumaa- Rikkinäinen sähikäinen


Vuosi vaihtui Oulaisissa kaverin seurassa. Tehtiin rapeapohjaista pitsaa, herkuteltiin vähän ja katottiin ihania Babar-jaksoja. Pikku kisu säikkyi vähän ulkoa kuuluvia rakettien pamahduksia ja pohdinkin, miten eläimet yleensä reagoi niihin(?) Taavi-koirakin alkaa tutista ja ulvoa, jos kuulee niitä. Oli mukavaa, kun ei tarvinnut yksikseen hengailla kämpillä ja seurata Facebookista, miten muut juhlii :> Vähäsen kokeilin otteita kitaralla ja muistin muutaman helpon, niin että Syksyn sävelen osaan soittaa. Ja tidi-tidi-tidi-tidi Bätmään!

Nyt koitan pitää karkkilakkoa, vaikka tiedän sen olevan pyllystä. Mulla on tuossa teetä, joka toivottavasti auttaa pahimmissa makeanhimoissa. Oon pyöristyny tässä talven aikana, ja talvinen liikkuminen jäänee entistä vähemmäksi nyt, kun ei tartte kävellä kahta kilometriä töihin ja takas. Työpaikka kun on nyt suoraan tien toisella puolen.

Toivottavasti tämä vuoden alku jää mieleen, tammi- ja helmikuu on musta tosi mitäänsanomattomia.

Asunto #3

"Tämäkin kaupunki on täynnä ihmisiä,
osa niistä viisaita
osa tyhmiä
Ja sinä mietit mitä muut on susta mieltä,
puhuitko sä oikein
ja haisetko sä hieltä"

Happoradio - Kaupunki täynnä ihmisiä

Mutustelen jämäpipareita uudessa kämpässäni. Pihan ohi kulkee enemmän autoja, pyöräilijöitä ja kävelijöitä. Asun nyt Oulaisten keskustassa ja ompas aivan eri fiilis. Oon niin ilonen tästä, jihuu!
Ei enää tyhmää rumaa lattiaa, vaan kiva puinen. Ruskeat ikkunakarmit, vasta uusittu keittiö, vessassa on peilikaappi joka sekin uusi. Kuukauden sisällä tulee vielä uus naulakko, joka samalla jakaa tilaa oleskelutilaan ja eteiseen.
Sain kolme apuria, joita kiittelin kovasti. Ihana juttu, että ei ollut vaikeampaa :) suht nopsaa saatiin kamat kämpästä toiseen ja siivotakin kerkesin samalla, niin ettei tartte nyt jälestä käydä Raviskalla. Hyi kun mua rupes tosissaan ällöttämään se paikka. Onhan siellä sinänsä ollu rauhallista, mutta kun ne kaikki jutut siitä...ja nyt lähtiessä oli taas heitetty kahet kengät puhelinlangalle. Hyrr.
Käytiin porukalla pitsalla ja nauroin niin, että tuli jo vedet silmistä. Vitsailihan ne kans siitä, että Alko on vielä vähän aikaa vastapäätä, ja baari on kans vieressä. Sittempä äippä osti mulle mikron; "voit sitten kaakaota lämmitellä". sanoi äiti. Meidän huippu teräsmamma <3 Isoveli nousi sitten junaan, asema kun on ihan naapurissa.
Kamppeista puolet on löytäny paikkansa. Vähäsen joutui aluksi tuskailemaan sängyn ja sohvan paikkaa ja tuskailen, kun tänne ei mahukaan tietokoneelle pöytää. Et jos tulis vaikka kaveri käymään ja syötäisiin jotain, niin sohvalla sitten yhtä hyvä vaihtoehto. Hitto kun läppäri ois niin paljon kätevämpi.

Värikästä vuodenvaihdetta! :)

Ville-taulu pääsi vihdoin oman kotini seinälle. Kuva on alkuvuodelta 2011.

Kissakuume =^.^=

"Today we play in one team. Yes, there's one team for all." Joss Stone - Newborn


Muhun on iskeny kissakuume! Nyt joku varmasti ajattelee että "ai vasta nyt?!" Mutta oon tullut aatelleeksi sitä nyt ihan erityisesti. Kissa tarvitsisi uutta rakastavaa omistajaa, joka takaisi sille hellää huolenpitoa. Antaisin sille arvoisensa, tarkkaan harkitun nimen. Oon viettäny jo yhen yön selaten ja ettien netistä "annetaan"-palstoja ja toisen pohdiskelemalla kissojen tarpeita ja varusteita.
Raapimapuu ois ehdoton. Oon jo kauan itekseni kuolannu niitä :D Aluksi tyytyisin pieneen sellaiseen, ja sitten tulis olla ainakin soma pieni peti, hiekkalaatikko vessan nurkkaan ja kiinnostavia hiirileluja.

Vaatimukseni kisulle: kerrostalossa pärjäävä. Ei saalistamista haikaileva, mutta leikkisä. Opettaisin sen valjaisiin, joita yhessä alussa ihmeteltäisiin ja joissa käyttäisin sitä välillä happihypyllä ulkona. Mua kyllä vähä surettaa, kun se ei vois saalistaa, mutta on hyväksyttävä asuinympäristön hankaluus. Kisu sais olla pentu tai aikuinen, kunhan luovutusikä on tullut täyteen. Jostain tästä lähiseudulta.

Kiltti vai tuhma, ajatelkaas

"So the winter was coming
as white as my cheeks so scared
My mom said it would be cold,
she knew it´s secrets untold"  ~ Vapour 3.11.2009


Joulu menee että heilahtaa, tosi nopeaa kuten monena muunakin vuonna. Ensin sitä oottaa paljon ja vannoo, että tulee syömään niin paljon että napa melkein ratkeaa. Sitten se käy toteen mutta miettii, jääkö Juhlapöydän konvehteja jemmaan ihan kesäänkin asti. Osallistuin valmisteluun piparkakkujen koristelulla ja pienten pakettien käärimisellä. Eniten odottamani aaton ohjelma oli Samu-sirkan joulutervehdys!
Ilmeisesti oon itekin ollut aika kiltti. Sain muutaman paketin, vaikka kovasti oli puhetta että ei me semmosia. Sain mm. pari korua ja kummilta hauskat töppöset, punaiset ja tosi pehmeät :)
Kissat ei oo kaatanu kuusta ja kinkkukin onnistuttiin pitämään piilossa niiltä. Joka jouluisia missioita.
Pikkusiskosta eli musta jekkuiltiin jälleen. "Pienin on tärkein", kuten Liisa sanoo, mutta myös eräänlainen maskotti. Janne tarjos punaviiniä ja joku lohkas, että "jaa, vetääkö se kännit?" Vastasin pokkana, että "joo, aattelin kunnon joulukännit vetasta." Pitäspä tuo pokka enemmänkin, niin vois yhtä lailla kettuilla takasin :>

Näin kaupassa Afrikan tähden ja en malttanu olla ostamatta sen juhlaversiota. Ihmeteltiin pelin edetessä punaista timanttia ja luultiin, että sille on unohettu pistää löytöpalkkio ohjepaperiin. Mutta sepä olikin se tärkein, ja sattuneesta syystä hävisin jälleen :< Kovat pelivastukset! Vielä mä päihitän ne kaikissa meidän lautapeleissä, tärkeimpänä tavoitteena Monopolin mestaruus.

Meidän perheen joulun perinne: vanhat tontut.

Kuusen koristeet piileksii nostalgisessa laatikossa. Koristeluun täytyi ehdottomasti päästä mukaan!

Herra aurinkopöksyli fiilistelee messissä.

Lisää tunnelmaa toi tämä lyhty hauskoine väreineen.