Herkkusuu kirjoittaa: Kaakao

Jo vuosia sitten kirjoittelin nettiprofiileihini, että musta on hauska kuulla, miten ihmiset valmistavat kaakaonsa. Viimeksi tänään aloitin ruokatauon keskustelun tällä aiheella. Työkaverini sanoi nauttivansa enemmän tummasta kaakaojauheesta, siitä mikrossa lämmitettyyn maitoon sekoittuvasta. Suu meni mutruun pohtiessa maidon ja veden eroa kaakaossa: "Eijei, vesi ei käy ollenkaan."
Minä hörppäsin juoma-automaatin kaakaota, joka on tehty lämpökäsiteltyyn maitoon. Epäilen seassa olevan vettä, sillä maku ei ole yhtä rikas kuin toivoisi. Niinpä maidon makua on oltava, vaalean- tai tummansinisen, kuten tapaan niitä kutsua. Kaakao on sympaattinen juoma, ja se on maistunut aina minulle, super herkuttelijalle.

Kun olin pieni, äiti lämmitti maidon kattilassa. Siihen sekoitettuna tuttuakin tutumpi O´boy maistui jotenkin erikoiselta. Itse yritin vaahdottaa maitoa saadakseni siitä kuohkeampaa, mutta aikaan saamani pieni kuohkeus katosi heti sekoittaessani kaakaojauhetta sekaan.
Tälläkin hetkellä kotona on O´boy:ta, ja merkkiä on hankala vaihtaa. Suklaisempikin aromi toimii toki aina, mutta kyseinen vaihtoehto on sopivan makeaa.

"Joskus vaan tekee mieli kermavaahtoa!" Kermavaahto, tutummin kermis, kruunaa suuren kaakaokupillisen. Harvemmin tulee vispattua sitä kotona, mutta kahvilassa tilattaessa en jätä ottamatta. Jos kermistä on korkeassa kaakaolasissa, maiskuttelen sitä ensin lusikalla. Muuten saan komeat valkoiset viikset.
Vaahtokarkit, suuret ja pienet, soveltuvat paremmin matalaan kuppiin. Joistakin ruokakaupoista saa pieniä, värikkäitä vaahtiksia. Voin kuvitella kuinka koristaisin niillä vieraaksi kutsumani kaverin kaakaojuoman, ja sitten hihkaisisimme, miten hauska lisä ne ovat. Esimerkiksi vasta tutuksi tulleessa kalliolaisessa Kardemumma-kahvilassa voi tilata kaakaon vaahtokarkeilla. Mahtaneeko maistua samalta, kuin Brkln-kahvilan hot chocolate with marshmallows? Jälkimmäistä olen kokeillut, ja totesin sen vievän makeannälän.
Unelma on tietysti kermis + vaahtikset, mutta se vaatii suuremman mukin!

Kuva: weheartit.com

Epämukavuusalue

Luin juuri eräästä blogista pohdintoja, miten vaikeaa voi olla poistua omalta mukavuusalueelta.


Itselläni menee yleensä aikaa totutella johonkin uuteen ajatukseen/toimintatapaan. Esimerkiksi, jos haluan tutustua ennestään tuntemattomaan kaupunginosaan Helsingissä, googletan karttaa ja pohdin, miten liikkuisin siellä. Eksymisen pelko on nykyään pieni, mutta helpommin lähden vaeltelemaan jonkun kanssa kuin yksin.
Kuljen pitkään samoja reittejä ihan vain varmuuden vuoksi. No, tämä oli aika kirjaimellisesti otettu.


Toinen esimerkki: Mun on vaikeaa sanoa, jos olen loukkaantunut toisen sanomisista. Käyn asiaa läpi mielessäni monta kertaa, mutta lopulta saatan arvioida olevani liian tarkka. Olla sitä mieltä, että kaikki on hyvin, jos en tunnusta; miksi tehdä toiselle epämukava olo? Muistelen, että mullakin on oikeus olla huonolla tuulella ja olla eri mieltä. Päädyn umpikujaan.
Viimeksi eilen sain tokaistua erään viikon päivät kaihertaneen epäkohdan. Olin varma tuntemuksestani, mutta olinkohan liian ankara kaverille? Moisen keskustelun jälkeen on hyvä hetkisen "haukata happea" ja "antaa pölyn laskeutua".

Have a gay day!

Helsingin tasa-arvon viikko huipentui eilen Pride 2015- marssiin. Olin ylpeänä mukana, kuten ne muut n. 25 000 mukana ollutta. Hyvä, te kaikki! Seuranani oli kihlattuni, jolla alunperin piti olla töitä. Olin hurjan iloinen saadessani jakaa kokemuksen muruni kanssa, joka oli odottanut sitä älyttömän paljon. Myös Tähtityttö liittyi juhlistamaan sateenkaarisanomaa värikkäine vaatteineen.
Senaatintori oli jo täynnä hengenheimolaisia, kun me menimme paikalle. Kulkue pääsi lähtemään hieman myöhässä, mutta se ei tunnelmaa haitannut. Kulkueen reitin pituus Senaatintorilta Eiraan oli parisen kilometriä. Kävellessä tuli kuuma, mutta aurinkoinen sää oli positiivinen yllätys.
Puistojuhla alkoi Krista Siegfridsin esityksellä Kaivopuistossa. Minä, H ja Tähtityttö tutkimme ensin puiston kojut. Kaikkein eniten halusin löytää sateenkaarirannekkeen, ja sellaisia pääsinkin kokeilemaan. Lisäksi tuli ostettua saman värinen hiirimatto. Ilmaissälääkin kertyi hieman Vasemmistoliiton korteista pinsseihin.
Pysähdyimme istumaan hyvälle näköalapaikalle kauemmaksi suuremmasta tungoksesta; saatoimme katsella merta purjeveneineen sekä piknikin viettäjiä hyvine mielineen. Juttelimme tasa-arvosta ja päivän fiiliksistämme.
Illalla kotona mulle tuli pieni itku ajatellessani ihmisten halua tukea Pride-tapahtumaa. Miten voi olla suuri asia mennä sinne ja olla sellainen kuin on. Tuntea se vapaus ja riemu. Olen itse ollut iloinen saadessani tukea perheeltä ihan siitä asti, kun ujosti totesin, että " en ole täysin hetero".

Karuselli-keksit sopivat teemaan erivärisine suklaanameineen. H osti pienen lipun, joka on nyt meidän olkkarissa.

Tähtiksen tuunaukset.

Mun nakkisormet ovat ylpeästi "vinot".

Istun tauolla

Vaivaako muita unettomuus kesällä? Meinaan, itse olen nukkunut huonosti muutaman yön putkeen. Aamulla herätessä on hiki ja hiostava olo. Töiden jälkeen ei ole huvittanut tehdä juuri muuta kuin oleskella kotona. Tänään olin nukahtaa työpaikan taukohuoneeseen. Harmittaa olla huonolla tuulella tällaisen takia.


Hyvänä juttuna kerrottakoon, että eilen pääsin eroon huonoista huonekaluista ja palautin vanhan asunnon avaimet. Tanssin voitontanssia, palasin vesisateessa kotiin ja sitten olinkin ihan voimaton.

Tuparit

Meillä oli H:n kanssa pienet tuparit juhannus-perjantaina. Kavereita oli kutsuttu muutama, niin että kerkesi jutella kaikkien kanssa tärkeimmät kuulumiset. En ole pitänyt juhlia sitten lapsuuden synttärien, joten vähän pohdin, millon olisi hyvä hetki asettaa tarjottavat pöytään ja esittelenkö tyypit toisilleen vai kertoneeko nimensä itse.
Ensimmäiseksi vieraaksi laskettakoon kihlattuni siskon, joka saapui pariksi yöksi Karjalasta. Hän toi meille kukkia jo aamusta :) Kolmisin valmistelimme asuntoa pippalokuntoon.

Täsmällisesti klo 14 saapui Saara, joka oli tavannut kihlattuni jo kerran Kaisaniemessä Radio Aallon Helsinki- päivän konsertissa, kun kimpassa istuttiin nurmikolla rentoine eväinemme. Nyt tuli juteltua aika paljon töihin liittyvistä asioista, kun alun perin siellä ollaan tavattu. Itse asiassa tasan vuosi sitten, sillä Saara oli mun kesätuuraaja. Hauskaa, miten sitäkin kautta on saanut kavereita. Kissat saivat osansa huomiosta illan mittaan, kun kyseltiin niiden nimiä ja että kuinka ne ovat sopeutuneet. "Tässä on jotain terapeuttista", kuulin eräänkin vieraan suusta tämän hoitaessa huomionhakuista kehrääjää.

Ensimmäinen huonekasvimme on rahapuu.

Tarjottavat eli pitsat ja muut naposteluherkut tuotiin pöytään sitten, kun kissat olivat rauhoittuneet nukkumaan kukin omaan mielipaikkaansa (lue: eivät hyppineet pöydälle irtokarvoineen). Tähtityttö toi tullessaan feta-kasvispiirakan, jota kehuin vuolaasti. Ruokaa oli varattu sopivasti, ja alkoholiakin nautittiin nätisti: tuparituliaisiksi saimme rose-viiniä, ja itse olin ostanut tarkkaan valitut Yellow tale- punaviinipullon ja Ballet-kuohuviinin. Rupattelu poikkesikin välillä Alkossa tehtäviin valintoihin pohtiessamme, mitä tarkoittikaan esimerkiksi kuvaus tanniininen, tai osaako makua kuvitella pelkän selityksen perusteella. Kiinnostuneille tiedoksi, että kuohuviinipullon korkki ei tavoittanut korkeuksia, vaan taidokas avaajamme poksautti sen hallitusti kouraansa.

Esittelimme asuntoa hymyssä suin. "Me ollaan tosi tyytyväisiä tähän!" kuulin itseni toistavan. Nyökytteleväkin palaute sai mielen korkealle. Viihdyin, muut viihtyivät. Paikalliset vieraat lähtivät myöhään illalla, ja viimeinen bussimatkalainen lähti liftaamaan yön saavuttua. Kiitin kaikkia muistamisesta, paikalla olosta.
Seuraavana päivänä sisko saatettiin junalle. Mukavaa, että hän pääsi juhannuksena katsomaan meidän meininkejä ja osallistumaan juhlintaan. Sitten pullot päätyivät keräykseen ja viimeinen pitsapala lihansyöjän suuhun. Valtasin sohvan H:n kanssa ja katsoimme Orange is the new black- sarjan uusia Netflix- jaksoja. Loppu viikonloppu oli hyvä lähinnä vain olla.

Kissaostoksia

Meillä sisustetaan! Näytän päivän ostoksia:

Keskiviikkoiltana

Nyt on muuttosiivouskin tehty. Kotona oli ruusu odottamassa ahkeralle avovaimolle :) Enää tarvitsee huolehtia kämpälle jääneiden huonekalujen pois viennistä, ja sitten jättää avaimet sinne.

Tähtityttö kävi juuri ensimmäisenä varsinaisena vieraana. Juteltiin kissoista ja kesästä ja sen sellaisesta.
Tänään on huvittanut olla vain kotona, koska selkä ja jalkapohjat on ollut tosi kipeänä. Katsoin Rakkauden rasvaprosentti- elokuvan ja tuumailin, että täytyy päivittää, mitä leffoja on meneillään Finnkinossa. Loppuviikko täytyy ottaa rennommin ja nauttia.