Hakaniemen torilla

Niin vaihtui sadekuuro auringonpaisteeseen. Toteutin yhden merkittävän haaveeni poikkeamalla Hakaniemen torilla, ostamalla sieltä tuoreita kotimaisia vihanneksia: kukka- ja parsakaalia, sekä hurmaavan porkkananipun. Näistä syntyy hyvä keitto, jota voi vaikka ahmia keveytensä puolesta.

Näin alkaa mun viikonloppu, posket punoittaen hiostavuudesta. Vedin hupparin lanteille ja käärin lahkeet ylös.
Istun metrossa, ja mun vieressä istuva pariskunta puhuu isoon ääneen ja nopeaan tahtiin jotain vierasta kieltä. Toisella puolella eräs nainen näppäilee viestejä näppäinäänet päällä. Pakostakin tulee kuulleeksi muiden juttuja, vaikka ei välittäisikään.
Sitten tulee joku pyytämään rahaa. Niillä on nykyään sellainen tapa, että asettelevat istuimille lappusia joita muiden tulisi lukea, ja sitten ne keräävät lappuset sekä avokätisten rahat niiden päältä. Suurin osa ei noteeraa mitenkään.

Jos ei muuta suunnitelmaa ilmene tuleville parille päivälle, niin Netflixissä on nähtävillä uusi kokonainen tuotantokausi Orange is the new blackille. Me taidetaan vaimokkeen kanssa katsoa tuo maratonina, ihan kuten ne edellisetkin. On se vaan niin jännä sarja, ettei malta kesken jättää.