Asunto #3

"Tämäkin kaupunki on täynnä ihmisiä,
osa niistä viisaita
osa tyhmiä
Ja sinä mietit mitä muut on susta mieltä,
puhuitko sä oikein
ja haisetko sä hieltä"

Happoradio - Kaupunki täynnä ihmisiä

Mutustelen jämäpipareita uudessa kämpässäni. Pihan ohi kulkee enemmän autoja, pyöräilijöitä ja kävelijöitä. Asun nyt Oulaisten keskustassa ja ompas aivan eri fiilis. Oon niin ilonen tästä, jihuu!
Ei enää tyhmää rumaa lattiaa, vaan kiva puinen. Ruskeat ikkunakarmit, vasta uusittu keittiö, vessassa on peilikaappi joka sekin uusi. Kuukauden sisällä tulee vielä uus naulakko, joka samalla jakaa tilaa oleskelutilaan ja eteiseen.
Sain kolme apuria, joita kiittelin kovasti. Ihana juttu, että ei ollut vaikeampaa :) suht nopsaa saatiin kamat kämpästä toiseen ja siivotakin kerkesin samalla, niin ettei tartte nyt jälestä käydä Raviskalla. Hyi kun mua rupes tosissaan ällöttämään se paikka. Onhan siellä sinänsä ollu rauhallista, mutta kun ne kaikki jutut siitä...ja nyt lähtiessä oli taas heitetty kahet kengät puhelinlangalle. Hyrr.
Käytiin porukalla pitsalla ja nauroin niin, että tuli jo vedet silmistä. Vitsailihan ne kans siitä, että Alko on vielä vähän aikaa vastapäätä, ja baari on kans vieressä. Sittempä äippä osti mulle mikron; "voit sitten kaakaota lämmitellä". sanoi äiti. Meidän huippu teräsmamma <3 Isoveli nousi sitten junaan, asema kun on ihan naapurissa.
Kamppeista puolet on löytäny paikkansa. Vähäsen joutui aluksi tuskailemaan sängyn ja sohvan paikkaa ja tuskailen, kun tänne ei mahukaan tietokoneelle pöytää. Et jos tulis vaikka kaveri käymään ja syötäisiin jotain, niin sohvalla sitten yhtä hyvä vaihtoehto. Hitto kun läppäri ois niin paljon kätevämpi.

Värikästä vuodenvaihdetta! :)

Ville-taulu pääsi vihdoin oman kotini seinälle. Kuva on alkuvuodelta 2011.

Kissakuume =^.^=

"Today we play in one team. Yes, there's one team for all." Joss Stone - Newborn


Muhun on iskeny kissakuume! Nyt joku varmasti ajattelee että "ai vasta nyt?!" Mutta oon tullut aatelleeksi sitä nyt ihan erityisesti. Kissa tarvitsisi uutta rakastavaa omistajaa, joka takaisi sille hellää huolenpitoa. Antaisin sille arvoisensa, tarkkaan harkitun nimen. Oon viettäny jo yhen yön selaten ja ettien netistä "annetaan"-palstoja ja toisen pohdiskelemalla kissojen tarpeita ja varusteita.
Raapimapuu ois ehdoton. Oon jo kauan itekseni kuolannu niitä :D Aluksi tyytyisin pieneen sellaiseen, ja sitten tulis olla ainakin soma pieni peti, hiekkalaatikko vessan nurkkaan ja kiinnostavia hiirileluja.

Vaatimukseni kisulle: kerrostalossa pärjäävä. Ei saalistamista haikaileva, mutta leikkisä. Opettaisin sen valjaisiin, joita yhessä alussa ihmeteltäisiin ja joissa käyttäisin sitä välillä happihypyllä ulkona. Mua kyllä vähä surettaa, kun se ei vois saalistaa, mutta on hyväksyttävä asuinympäristön hankaluus. Kisu sais olla pentu tai aikuinen, kunhan luovutusikä on tullut täyteen. Jostain tästä lähiseudulta.

Kiltti vai tuhma, ajatelkaas

"So the winter was coming
as white as my cheeks so scared
My mom said it would be cold,
she knew it´s secrets untold"  ~ Vapour 3.11.2009


Joulu menee että heilahtaa, tosi nopeaa kuten monena muunakin vuonna. Ensin sitä oottaa paljon ja vannoo, että tulee syömään niin paljon että napa melkein ratkeaa. Sitten se käy toteen mutta miettii, jääkö Juhlapöydän konvehteja jemmaan ihan kesäänkin asti. Osallistuin valmisteluun piparkakkujen koristelulla ja pienten pakettien käärimisellä. Eniten odottamani aaton ohjelma oli Samu-sirkan joulutervehdys!
Ilmeisesti oon itekin ollut aika kiltti. Sain muutaman paketin, vaikka kovasti oli puhetta että ei me semmosia. Sain mm. pari korua ja kummilta hauskat töppöset, punaiset ja tosi pehmeät :)
Kissat ei oo kaatanu kuusta ja kinkkukin onnistuttiin pitämään piilossa niiltä. Joka jouluisia missioita.
Pikkusiskosta eli musta jekkuiltiin jälleen. "Pienin on tärkein", kuten Liisa sanoo, mutta myös eräänlainen maskotti. Janne tarjos punaviiniä ja joku lohkas, että "jaa, vetääkö se kännit?" Vastasin pokkana, että "joo, aattelin kunnon joulukännit vetasta." Pitäspä tuo pokka enemmänkin, niin vois yhtä lailla kettuilla takasin :>

Näin kaupassa Afrikan tähden ja en malttanu olla ostamatta sen juhlaversiota. Ihmeteltiin pelin edetessä punaista timanttia ja luultiin, että sille on unohettu pistää löytöpalkkio ohjepaperiin. Mutta sepä olikin se tärkein, ja sattuneesta syystä hävisin jälleen :< Kovat pelivastukset! Vielä mä päihitän ne kaikissa meidän lautapeleissä, tärkeimpänä tavoitteena Monopolin mestaruus.

Meidän perheen joulun perinne: vanhat tontut.

Kuusen koristeet piileksii nostalgisessa laatikossa. Koristeluun täytyi ehdottomasti päästä mukaan!

Herra aurinkopöksyli fiilistelee messissä.

Lisää tunnelmaa toi tämä lyhty hauskoine väreineen.

Lupaukseni vuodelle 2012

"Olet nuori ja kaunis,

mutta kuka se on kun huutaa.
Keksinyt ruudin,

mutta kuka se on kun ampuu".

Anna Järvinen ja Olavi Uusivirta - Nuori ja kaunis

Pohdin, tohtisinko tehdä lupauksia uudelle vuodelle. Oon hyvä rikkomaan itelleni tehdyt lupaukset, mutta mitäs jos tällä kertaa aattelisin enemmän itteäni. Oon opetellut ein sanomista, mutta vielä pitäisi osata sanoa asioita suoraan, sen sijaan että menis jonkun muun ehdoilla.

"En ota tuota Facebook-kaveriksi, koska en oikeasti tunne."

"En ehdi jutella puhelimessa just nyt, koska haluan katsoa tv:stä hyvän sarjan."

"Ei mun tarvitse selittää sulle, miksi pidin kännykkää äänettömällä. Kellään ei ole oikeutta suuttua siitä."

Altruismi Wikipedian mukaan: epäitsekästä toimintaa muiden auttamiseksi. Termin esitti ranskalainen filosofi Auguste Comte vuonna 1851, jolloin hän määritteli altruismin uhrautumiseksi muiden eduksi. Altruismin vastakohta on egoismi.

Toinen lupaus olis, että jätän tämän vuoden kökköydet omaan arvoonsa, enkä enää märehdi niitä. Mulla on ollu kauan tapana itekseni mököttää ja aatella asioita puhki, niin että varmasti joka ikinen näkökulma saa tulkintansa. Mitä tapahtui, se tapahtui, mennään eteenpäin.

"Annan anteeksi, valehtelin itsekin."

"Valehtelen ettei se haittaa. Siispä kiitän, että ilmoitit."

"Piste."

PS. Jos ette oo vielä huomanneet, nuo biisit liittyy ainakin tavallaan postauksen teemaan. Tällä kertaa: "ajattelee itseään, mutta kuka se on kun rikkoo lupauksensa."

Sähellyspäivä

"It's just another story caught up in another photograph I found."

Jamie Cullum - Photograph



Ei meinaa tulla kirjottamisesta mitään, kun pitää tehä kaikkea samanaikaisesti :< Uutta profiilikuvaa kolmelle eri sivustolle, mesessä höpöttää. Ja biisitkin vaan vaihtuu. En osaa enää keskittyä yhteen asiaan netissä ollessa.
Mulla on ollu sähellyspäivä. Lähin aamulla töihin, niin siellähän tuiskutti lunta suoraan naamaan. Kerkesin käsitellä vaan joitakin kuvia, kun lähdin kotiin pahan olon vuoksi.

Jos ei joku vielä tienny, niin vihaan lunta! Se ei oo enää ok siinä vaiheessa, kun kävely muuttuu hitaaksi rämpimiseksi. Ekat lipat vedin mustalla jäällä, kun uus lumi oli just hennosti satanu päälle. Toisena päivänä jalka liiras pitkästi niin, että säikähin ja pääs kunnon ärräpää. Vastaan tullut ukkeli säikähti myös. Niin ja lumiauran alle oon meinannu taas jäädä...

Ootan perjantaita, jolloin aloitan joululoman :) Meen Ollalaan koko loman ajaksi, sehän kestää siis 10 päivää. On ollu ilo kuulla, että tänä vuonna koko perhe on messissä. On harvinaista, että ollaan saman pöydän ääressä. Oon myös helpottunu, ettei siitä tuu karppausjoulua! Oon ainut perheessä, joka ei oo karppausta kokeillu, eikä se kyllä soveltuiskaan, ku muutenki nirsoilen ruuan kans.

Tässä on viimeisin korttini ulkomailta...

...viimeisimmät löytöni 4H:n kierrätyskeskuksesta...

...sydänkuva...

...ja asia, jolle nauroin.

Olen hyvä

" Ja aamutähti otsalla astelet yön laitoja." Tehosekoitin - Hetken tie on kevyt


Olen hyvä pysymään peruspositiivisena. Huononakin päivänä huomaan jotain pientä mukavaa. Esimerkiksi voi olla tyytyväinen, että on edes saanut unta, useinhan mulla on unettomia kausia. Asiat tuntuu vähän helpommilta, kun malttaa nukkua yön yli. Joskus jo suihkussa käyminen auttaa. Se on erityisen virkistävää löhöilypäivinä, kun tiskit kertyy altaaseen ja olo on saamaton.

...valvomaan ja nukkumaan pitkään. Oonhan mä aina ollu illanvirkku, minkäs sille voi. Hauskimmat keskustelut syntyy yöaikaan, kuten oon tainnut jo todeta. Aamulla en ole äreä eli mulle uskaltaa kyllä puhua normaalisti, mutta jotenki hyvien huomenien sanominen kuulostaa joskus teennäiseltä.

...olemaan riitelemättä. Tämä on tärkeä, erityinen taito. On hyvä sanoa jos joku nyppii, mutta kaiken voi selvittää nätisti. Mä en tykkää yhtään siitä, että ääni nousee ja puhutaan päällekkäin. Riitatilanteessa jokaisen osapuolen pitäis saada vuorollaan kertoa oma kantansa ja muut kuuntelee. Sitten pyritään ymmärtämään. Mikä siinä on niin vaikeaa? Ovet paukkuen lähteminen tekee kaikille kökön olon ja sovun tekeminen lykkääntyy. Haluan selvittää erimielisyydet heti.

... ja hieromaan hartioita. On mukavaa voida auttaa toisen oloa niin, että veri lähtee kiertämään hartioissa ja tuntuu rennommalta. Sen tietää itekin miten ikävältä tuntuu, kun on ihan jumissa ja saattaa jopa pistellä.

Yökukkumista Empun tapaan

"Miten katsoin viikon ostoskanavaa, enkä nukkunut ollenkaan."

Maija Vilkkumaa - Mun elämä

Tuleepa multa nyt juttua tiuhaan tahtiin. Mutta tässä ensin ihmettelyä ja kaveriksi listausta sekä vinkkausta YouTubesta.

Mulle kävi nyt perjantaina tosi typerä, naurettava juttu. Ekaksi katoin että jes rahaa, niin se innoitti käymään useammassakin kaupassa. Tässä kotona kattoessani tilin saldoa mietin, että ei kyllä mihinkään oo silti menny 40e kerralla. Kaivoin roskapussista kuitin, joka selitti: "pasta 30e". No minä kattomaan pastapussia. Siinä on punanen lappu, tarjous -30%. Olin tietoisesti kaivellu tarjouslaaria, mutta liekö ilmotettu hinta jääny noteeraamatta, koska se myyjämies oli niin tyly. Kyselin Muumi-postimerkkejä lopuksi, niin tämä kaiveli merkkien joukosta ja läimäsi yhen arkin mun eteen ilme edelleen norsun vitulla. Huomenna käyn tuolla ihmettelemässä. Laskussa ei lue tätä tarjousta, mutta hullukin tietää, ettei mikään Siwa-pasta maksa noin paljon.
Miksi myyjät (hyvin usein) on moisia nirppiksiä? Oon tavannu sellasenkin, joka ei kunnolla kato silmiin saati ilmota hintaa, vaan ojentaa käden että noniin rahaa tänne. Ja se antaa rahan takasin puottamalla ne asiakkaan kämmenelle, niin että kolikot voi aivan hyvin pudota ohi lattialle. Kiva täti.

Tasan joka kerta kysyttäessä unohdan mun lempparibiisit. Tokihan niitä on paljon, kun rupeaa oikein miettimällä miettimään bändi kerrallaan, mutta haluaisin mä ees muutaman mainita. Tässä siis joitakin:

Dingo - Jokainen aamu

Him - Wicked game

The 69 eyes - Hunger

Herra Ylppö & Ihmiset - Mies murtuu

Jenni Vartiainen - Kerro miltä se tuntuu

Maija Vilkkumaa - Vähän ennen

Bon Jovi - Runaway

Anouk - For bitter or worse

<   Maija tunnelmoi Haapavesi Folkeilla (about 2005).

Oon kattonut Tuubista joitakin videoblogeja. Ensin löyty sattumalta Shane Dawson, joka kuvaa itekseen lyhkäreitä ja keksii niihin värikkäitä hahmoja. Shanelle tyypillistä on hyvin värikäs huumori ja silmien eteen karkaavat hiukset.

Nämä videobloggailut näyttää edustavan omaa huumorigenreään. Kun Shanen jutut alkoi mennä yli, bongasin Brittany Louise Taylorin omat videot. Sarja Shout out Sunday on kovasti seurattu, joka sunnuntai jatkoa saava projekti, jossa on kauan jaettu myös palkintoja. Tunnettavuus siis leviää hyvin Tuubissa ja tätä voinee sanoa ilmiöksi. Shout outit on ikään kuin aina jatkuva joulukalenteri; joka jaksossa on oma pieni teemansa ja puheenaiheensa. Mutta hauskoja juttuja siis mun mielestä.
Shout out Sunday #1:
http://www.youtube.com/watch?v=9lYZOXyZwKE

Omenantuoksua ja joulumieltä

"On ikkunassa karamelliverhot ja tapetissa Hämähäkkimies."

Dingo - Hämähäkkimies

Mulla oli tosi kiva ilta. Jenni (ja kisu Bablo) kutsui mut käymään niillä. Kierrettiin ensin kaupassa, ihmeteltiin hassuja joulukoristeita kuten joulupukin päitä ja haalittiin herkkuja. Halpa-Hallissa soi joulumusiikki ja pohdin ääneen, että se kuulostaa joskus ahdistavalta. Varpunen jouluaamuna- laulussa sanotaan, että "veli taivahasta", mutta se on edelleen tosi nätti, mutta moni muu on ihan oh noes. Tarpeetonta negatiivisuutta perinteitä ja iloista joulumieltä kohtaan? Radiossa soi joku rokkibiisi (Tony Kakko?) jossa kohkattiin joulusta, hyvä Yle X. (En ookaan by the way aikoihin kuunnellu radiota. Lukioaikoina oli rutiini, että aamulla heti herättyäni pistin radion päälle ja Maria Hintikka ja kumppanit herätteli mua. En koskaan muista, että radiota vois kuunnella netissäkin.)
Askarreltiin joulukortteja :) Eka meni vähä plörinäksi, mutta loppuja oli hauska tehdä. Punaista kartonkia, hopeatussi, jouluisia tervehdyksiä. Kaikki herkut oli todella namskis! Juotiin omena-kaneliteetä, joka oli ihanan omenantuoksuista, oli itse leivottuja pikkuleipiä ja jäätelöannos, jonka päälle/sekaan laitettiin muun muassa Muumi-karkkeja ja mansikkakermavaahtoa. Tyttöjen juttuja ja kikattelua, päivän kuulumisia ja lapsuuden muistoja, joulun odotusta.

Kuulin tänään kehuja itestäni ja ne lämmitti kovasti mieltä. "Oot huipputyyppi" ja "sä oot tosi aurinkoinen" jäi päällimmäisenä mieleen :)

Ilolla muistelen myös yhteistä ruokailua työkavereiden kanssa. Tänään syntyi siis useita makumuistoja.

Tämä postaus piti laitella vielä, ennen kuin malttaa mennä nukkumaan.

Makoisaa viikonloppua!

Itsetunnon kohotusta

 "Vieraille ehkä pelle mut mun frendeille lojaali / Ens kerral ku kyräilet, ni paina se kaalii."
Fintelligens - Luottamus

Kuten tutut jo tietääkin, lehtikirjottaminen on mulle tosi iso juttu. Samaan hengenvetoon totean, että se on yks varma asia, missä oon hyvä. Lueskelin vanhempia postauksiani ja aattelin että voi hitto, taasko on jotain mollattavaa itestäni. Taitaa olla fakta homma, että ajattelen asioita liikaa. Todettu monta kertaa. Kivointa mitä oon nyt päässy työstämään toimituksessa on Kuorosota-juttu. Puhelinhaastikselle tuli mittaa kysellessäni kisakuulumisia. Omia aiheita ei oo vielä juuri tullu mieleen, mutta oon hoitanu hyvin ne, mitä on annettu.

Oon hyvä luottamaan, että ihmiset muuttuu. Jotkut henkilöt, joiden vuoksi on ollu eniten vaikeaa, on nyt uudestaan mun kavereita. Menneistä kököistä fiiliksistä on voinu puhua. Ei voi ajatella, että ihminen ois koko elämänsä täsmälleen samanlainen.

Oon hyvä herkuttelemaan. Huolimatta siitä, että Opisto-aikoina mua kehotettiin kerran menemään ammattiauttajalle koska "etkö sää aattele joka päivä ruokaa ja jotain makeaa" unelmoin suurin piirtein joka hetki jostain hyvästä. Tällä viikolla oon himoinnu irtokarkkeja ja viime viikolla makeaa kakkua. Voisinpa juhlia uutta, mainitsemaani kämppää. Ajankohta sille herkuttelulle on ihan sama, tänäänkin ois käyny vaikka muuttoon menee vielä hetki.

Oon hyvä haaveilemaan. Voin heittäytyä selälleni ja ihan vaan miettiä jotain unelma-asioita. Eilen nukkumaan mennessäni mietin, ketä tahtoisin tavata ja mitä puuhailisin niiden kanssa. Elokuvateatterissa käyntiä, Buzz-tietovisaa, uus baari ja värikäs drinkki jonka nimi ei jää mieleen, maisemien tuijottelua ja ulkoa opettelua.

Oon hyvä saamaan itteni hyvälle tuulelle. Päivän musaksi nostan Kim Heroldin uusimman levyn Easy love. Broken hearts- niminenkin biisi kuulostaa melodialtaan hauskalta.

Ps. "Jos kaksi karkkia on oikein tiukasti toisissaan kiinni, ne lasketaan kai yhdeksi." - Tove Jansson

Talven aika

"You missed the winter and it followed you back home. Where sun kissed the crimson footsteps into melting snow."- Him - Acoustic funeral


On satanut jo vähän lunta. Tosin ei niin paljon, että siitä ois lapsille vielä mitään iloa. Seuraan tilannetta, koska aattelin itekin tänä vuonna rakentaa lumiukon. Pienenä pistin pihakiviä ukkelin naamaan ja porkkanankin muistin joskus, muta aikuisuus usein unohduttaa moiset hauskuudet.

Sempäs sijaan mua on tänään ilahduttanut se, että ekaa kertaa pidän hallussani kahden kämpän vuokrasopimusta yhtä aikaa. Well well! Perjantaina ajattelin asiaa, ilmotus oli eilen lehdessä ja jo samana aamupäivänä tuli soittoa. Kävin kattomassa tätä yksiötä ja tänään kirjotin nimeä alle. Ajatelkaapas, että pääsen muuttamaan sinne jo ens kuun puolella, ja edellinen asukas joutuu maksamaan sen vuokraerän. Tosin ite joudun vastaavasti maksamaan vielä tästä. Tää tyyppi käy enää siivoamassa ja jättämässä avaimen. Näkymä on suoraan työpaikan ikkunoihin, koska kämppä on keskustassa. Vuokraahan se nostaa toki, mutta on siellä vasta uusittu keittiö ja puulattia. Ravikadun kämpässä on ikäviä tahroja (mahollisesti tupakasta) ja tälläkin hetkellä täällä on kylmä. Talkkari kävi jo kerran laittamassa useammat tiivisteet partsin oveen, mutta työkiireiltä pitäs keretä vielä soitella sille.

  

Ekaa kertaa kirjotin runon asuinpaikastani:

Palonkuja
Pölypilven läpi päästyäni
katson parvekeille
Naapurusto kasvattaa kuolleita kukkia

Jatkuvasti leijuu savu,
tupakkapaikalla kirotaan
Kuitenkin lapset leikkivät
tällä pihalla huomennakin

Pian taas lähden
sanalla, kahdellakaan ajattelematta,
että ovi saattaa jäädä auki




Oho, vastapäiseen ikkunaan ripustettiin jouluvalot, sydämenmuotoinen koriste. Pitäsköhän munkin hommata joku vastaava, sydämethän on nykyään aika Emppua.

Parhaimmat runoni

Kiitos niille, jotka on muistaneet lukea välillä mun runoja rakkausrunot.fi- sivulla. Sain viimeksi tällä viikolla palautetta ja siitä sainkin idean postata tänne pari onnistuneinta runoani.

Anti-oodi

Tervetuloa syksy,
lamauttava syksy
joka asettaa kalterit silmiemme eteen
ja pakottaa sanani kuihtumaan

Me olemme täällä vain kerran,
tuulessa väreinä kerran
herkkinä heininä huutamassa
onko liikaa vaadittu muistamaan

Kun kolea tarttuu pintaan,
hengittämättömään pintaan
me muistamme nimemme vielä,
kunnes saa ihomme kalpenemaan

Minä olen ja silti en

Minä maalaan omat uneni,
leikkaan tähdet katokseni
olen himmeät kasvot väsyneinä
kehyksissä

Salaa haen sanasi turvakseni,
rakastan hetket omikseni
jotta tuntisin oloni vahvemmaksi
sinun silmissäsi

Olen vieras ja rikollinen ystävä,
rikkinäinen soittorasia
Sanaton tie ja siksi niin kylmä,
kun toivon vain aamua sinuksi

Soolo

Minä runoilisin sinut,
kirjoittaisin rauhassa loppuun
Tuntisin hiuksesi koskematta

Antaisin sinulle ajatukseni,
ääneni myötätuulta vasten
Olisin valo, jota kannat

Olisin mielelläni kaipaus,
syksyyn saatteleva puna
Pelkkää odottavaa hymyä

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Toinen nimesi?
- Anniina.


2. Ketä perheeseesi kuuluu?
- Äippä ja kolme veljeä.


3. Pidätkö nallekarkeista?
- Ihan hyviä.

4. Oletko millekään allerginen?
- Siitepölylle.

5. Milloin söit viimeksi pizzaa?
- Keskiviikkona Vihannissa.

6. Mikä on lempiasia kotonasi?
- Oma pieni koti itsessään.

7. Onko sinulla lemmikkejä?
- Ei ole, mutta Ollalan kissoja on ikävä.

8. Katsoitko Big Brother -sarjaa?
- Oon aina seurannu.

9. Pidätkö tonnikalasta?

En syö kalaa.

10. Kuka julkimo haluaisit olla yhden päivän?
- Hmm joku tykätty juontaja.


11. Oletko koskaan meinannut hukkua?
- En, mutta pelkään vettä.

12. Monelta heräsit tänään?
- 7.30.

13. Oletko rauhallinen ihminen?
- Olen.

14. Tylsistytkö helposti?
- Oon aika vaihtelunhalunen..öääh.. no joo, tylsistyn heti, kun nettisaldo loppuu.

15. Käytätkö ulkona liikkuessasi heijastimia?
- Pitää ostaa sellasia.

16. Olisitko valmis rakastumaan?
- Ehdottomasti.

17. Haluaisitko osata lentää?
- Ehkä.


18. Vihaatko ketään tällä hetkellä?
- En, mutta moni ärsyttää.


19. Millä sanalla kuvailisit kotiasi?
- Pieni ja jotenkin tyhjä.


20. Jos saisit toivoa mitä vain, niin mitä se olisi?
- Helvetin mehevän ruoka-annoksen.

21. Mikä on lempivärisi?
- Vihreä ja musta.

22. Millainen olisi unelma-ammattisi?
- Toimittajana toimituksessa, jossa työkaverit ois mukavia.

23. Milloin viimeksi luistelit?
- Kauan sitten. Se ei oo kivaa.

  24.Mikä on lempieläimesi nimi?
- Jos ois sellanen niin ömm ehkä se ois ihan kettuillakseen Ville-niminen kissa.

25. Mikä on lempielokuvasi?
- Vicky Cristina Barcelona ja American history X.

26. Syötkö koskaan riisimuroja?
- Toki, ne on hyviä.

27. Kuinka monta lempinimeä sinulla on?
- Veljet keksii koko ajan uusia.


28. Onko sinulla mielestäsi siisti käsiala?
- On.

29. Lempiohjelmasi?
-  Klikkaa mua, Rillit huurussa.

30. Mistä nikkisi tulee?
- Himin biisistä, ja muuallakin käytän samaa.

31. Katkaisetko ketjukirjeet?
- Ne on ihan perseestä.

32. Mikä on horoskooppisi?
- Tunteikas kalat.

33. Mikä on tällä hetkellä puhelimesi soittoääni?
- Himin Again.
 

34. Mikä adjektiivi kuvaa oloasi tällä hetkellä? 

- Iloinen ja tyytyväinen.

Fact file

Tiesitkö tämän minusta?


1. Mulla oli lyhyet hiukset viimeksi 7-luokalla
2. Tämän hetken ihkutusbändini on Happoradio
3. Kyseisen bändin lemppari on Sinä-biisi
4. Mun elämän suurimmat asiat tapahtuu tosi hitaasti
5. Mulle on kertyny 11 tatuointia
6. Parhaat keskustelut tulee käytyä yöaikaan
7. Oonkin yökukkuja ja aamutorkku
8. Lempituoksuni on vanilja
9. Tykkään Minni Hiirestä
10. Huomasin ihan vasta, että mun silmät on oikeasti vihreäruskeat
11. Mulla oli pienenä ärrävika
12. Aina vaan haaveilen kahviloista
13. Oon vihdoin huutanut niin lujaa kuin sisuksista lähtee
14. Tykkään hieroa muiden hartioita
15. Lempiruoka vaihtuu koko ajan
16. Perhe on mulle tärkeä
17. Paha tapani on kiroilu, "perkele" kajahtaa Pohojammaan kautta
18. Oon aivastanut 6 kertaa peräkkäin
19. Tulin kaapista vuosi sitten, kuitenkin 50/50
20. Oon utelias kuulemaan kehuja itestäni
21. Koen olevani onnellinen
22. Odotan, milloin pääsen laulamaan karaokessa Vieläkö soitan banjoa- biisin
23. Aurinkojen keräilyni nähtävästi vaihtui sydänten keräilyyn
24. Pidän omasta seurastani
25. Yleisimmät puheenaiheet mun kanssa on tatuoinnit ja musiikki
26. Raidalliset ja pilkulliset sukat on erittäin must
27. Oon tyytyväinen, etten oo yhtä Muumimamma kuin aikaisemmin
28. Mua on sanottu Teletappien Nuunuuksi
29. Pidän läheisyydestä, eli halaukset on kivoja
30. Tykkään, kun alusta lähtien ihmisen kanssa on tuttavallinen olo, eli kaikki käyttäytyminen on tosi luontevaa
31. En osta joulukalenteria, koska en malta olla syömättä sitä tyhjäksi
32. Pyjamahousut on ehdottomat kotioloissa
33. Tahtoisin jutella Silvia Modigin, Vappu Pimiän ja Maria Veitolan kanssa media-asioista
34. Ideani on yhistää tähän hiuslookiin pantoja ja korviksia
35. Oon saanut maistaa vain yhden cupcake-leivoksen
36. Matkustaminen hermostuttaa
37. Yleisoletus musta on et oisin eläinrakas
38. Pelkäsin pienenä, että ojassa asuu olio nimeltä Näkki
39. Hammasharjani on suunniteltu lapsille ja siinä on koalan kuva
40. Inhoan sitä, kun tiskaa ja vesi valuu käsivarsia pitkin nostaessa astioita kuivumaan
41. Olen sekoittanut kaakaojauhetta vaniljajogurttiin
42. Itsetunto vaihtelee päivän mukaan
43. Huomaan, milloin on toimittajan rooli päällä ja milloin vielä vähän ujo Emppu 
44. Takeltelen puhuessani
45. Mulla on ollu yli 10 sim-korttia
46. katson paljon tosi-tv:tä
47. Lapsena suunnittelin, että unelmatalossani ois lemmikkinä erilaisia kissaeläimiä
48. Erosin kirkosta uskonnon kaksoistunnin välkällä
49. Olen aamu-uninen
50. Olen kömpelö, mutta mulla ei ole arpia
51. En oo koskaan maistanu tupakkaa
52. Oon tosi iloinen tästä vuodesta, koska oon oppinu tosi paljon ja saanu ihan uusia kokemuksia
53. Lahjojen ostaminen on vaikeaa
54. Mulle on sanottu että mua pelätään
55. Scarlett Johansson on lempparinäyttelijäni  
56. Käyn leffateatterissa kerran vuodessa    
57. Vannoin 9-vuotiaana, että en ota korvareikiä
58. Olen taipuvainen selittelemään asioita, vaikka se itteeni ärsyttäisikin
59. Olin penkkareissa Albert Einstein
60. Haaveilen välivuodesta

Empun koti

Hoi! 
Kävin eilen kampaajalla, koska se on mulle luksusta ja hiukset on mulle eräänlainen pakkomielle. Aikamoiseksi probleemaksi osoittautui saada punapigmentti pois, ja meni senkin vuoksi iltaan asti. Mutta ei se mitään, mulla oli hyvin aikaa, sitä paitsi kyseinen kampaaja sattuu olemaan tuttu yläasteajoilta ja oli paljon juteltavaa :) Oon haronu hiuksia koko ajan kun tuntuu nii hassulta. Oon tosi tyytyväinen :) ja mielestäni tää on uskalias look mulle.

Muutin pysyvästi Oulaisiin. Ainut saatavilla oleva yksiö on edellisen kämpän naapurissa, eli Raviskalla, mutta ei mua oo nyt ahistanu yhtään. Pimeyskään ei siihen vaikuta, kun empä mä sen vuoksi viiti muutenkaan kulkea ulkona töiden jälkeen. Päivät menee niin, että meen töihin Pyhäjokiseutuun, käyn suoraan kaupassa ja sittempä teen ruokaa ja keskityn rentoiluun. On ollu kiva ostella kaikkia kotiasioita, kuten harmaat verhot ja lisää astioita. Mun värit täälä näyttää olevan musta, harmaa ja vihreä. Sohva puuttuu vielä ja Ville-taulu oottelee seinälle pääsyä.

Tuntuu että kuuluu ihan hirveesti kaikkee, mutta kuitenki en tiiä mitä kertoisin tai missä järjestyksessä. Kaiken kaikkiaan mulla menee hyvin :) On tosi jees pystyä sanomaan, että on tyytyväinen ja kerranki itellä on kerrottavaa. Ihan kuin ois ns. kääntäny uuden lehden elämässä. Tänään viimeks kävin tosi pitkän puhelun. Niissä puheluissa oonki tosi hyvä :>

Sivulta Voice.fi

Koulussa stressas ihan helvetisti ja kääntyhän se lopulta murheeksi, kun oli ihan fiilis että aika loppuu kesken enkä saa ihan koko portfoliota valmiiksi. Mutta asiat järjesty, pakkasin omaisuuteni, eikä oo ollu ikävä opistolle. Töissä oon ollu nyt tällä viikolla, tarkemmin sanottuna vika erä työssäoppimista menossa. Tähän mennessä oon tavannu jo kirjailijaa ja presidenttiehdokasta, joista tuleekin mun ottamat kuvat huomiseen lehteen. Molemmat itseasiassa tapasin tänään; aamulla oli kiire koululle kuuntelemaan tätä kirjailijaa, joka kertoi innokkaille ala-asteelaisille saduistaan. Lukikin yhden pienen kirjan ja oli tosi hauska kuunnella sitä. Lopuksi se toivotti mulle onnea harjottelussa :) Väyrysen Paavo oli Vihannissa ja sai salin täyteen ihmisiä. En tosin päässy kättelemään tai kerenny sanoa ees hyvää päivää, kun mua pyydettiin kuvaamaan sitä tilaisuutta. 

Joka Oulaisten-päivälle on ollu tekemistä. Tänään kävin Hannan kans Happoradion keikalla ja se oli todella awesome! Suuren suurta, että oon alkanu kuunnella sitä nyt enemmän kuin ennen, nii sattuu tulemaan mun uudelle paikkakunnalle soittelemaan. Sieltä kuulu mun illan toiveet Sinä ja Pois Kalliosta, jonka "pornokauppiaan poika"-viittaus huvittaa mua edelleen joka kerta. Liian kauan aikaa viime livekeikasta mulla, olin unohtanu millasta se on :)

Sleepwalker on the street

Näin unirytmin ollessa ihan päälaellaan tulin ajatelleeksi, että...

Haluaisin...

- oppia tykkäämään talvesta
- etten enää pelkäisi pimeää
- tietää, miltä tuntuu sanoa kasvotusten "haista paska"
- että joka päivä olis hyvä itsetunto
- lopettaa itseni vertailun muihin
- oppia meikkaamaan "kissamaiset silmät"
- lopettaa kynsien pureskelun
- muistaa lempparielokuvani ja -ruokani niitä kysyttäessä
- olla vähemmän herkkä
- antaa asioiden olla, kuten muut antavat
- osata nollata aivot mennessäni nukkumaan
- olla spontaanimpi ja nolostella vähemmän
- ottaa uuden lävistyksen                                                           

Luin Livejournal-kirjoituksiani (2006-2010) ja kokosin muutamia sammakoita:

- "Tuli tehtyä lupauksiakin seuraavalle vuodelle: keskityn olennaiseen enkä haikaile sellaista, mitä ei voi tavoittaa. Pysytään siinä."

- "Kysyin Emmiltä että mistähän sydänkuvio on keksitty. Viisas vastaus kuului, että siinä on kovaa ja pehmeää."

- "...vai kuuluuko jokaisen aikuisen haaveisiin hyppiä vauhdilla kuralätäkköön, sotkea hiekkalaatikolla ja ikävöidä sitä pientä kaivuria, jota ei koskaan saanut."

- "Viimeksi syödessäni ranskiksia tajusin sellasta, että mut saa huonolle tuulelle jos on paskaa ketsuppia."

- "Ja ystävien kautta voi saada sisäisen, kahlitun villeytensä purettua naurun avulla. Kaipaan myös sitä, kun joku ihan pikku juttu tuntuu hassulta ja ihan skitsolta ja hekotan vatsani kipeäksi ilman suurta syytä. Se on yks pienistä suurista iloista joita tarvitsee piristysruiskeeksi säännöllisesti."

- "Eilen oli mahdollisuus ottaa Daney takaisin, mutta se sitten jäi kahdestakin syystä. Oishan se sopinu mulle, mutta en kuitenkaan kokenu sitä tarpeeksi Omaksi Jutuksi."
(annoin lävistyksilleni nimiä ja tykkäsin kovasti D:llä alkavista nimistä)

- "Viime yönä näin unta, että näin palijo julkimoita. Puhuin ainaki Elastisen kans, ja Ylppö oli paras. Sen kans heitettiin jotain syvällistä juttua ja se piirsi mun lehtiön täyteen kuvia. Symppistä."

Hiomaton timantti

Oon kelannu viime aikoina semmosta, että mussa on varmaan vikana se, että en osaa sanoa ihan suoraan asioista, jotka vaivaa mua. Kuvittelin että no tottakai pitää sanoa suoraan, eihän muut muuten välttämättä täysin ymmärrä mun pointtia. Näin mä selitin myös eilen puhelimessa kaverille. Näköjään mä sitten puren hampaita yhteen ja meinaan miljoonat kerrat että "no nyt mä pamautan tän asian", mutta se tulee lause kerrallaan ulos suusta, eikä yhtään siihen äänensävyyn kuin pitäis. Luulen, että mut on helppo keskeyttää tai on helppo sanoa että "oo hiljaa, en halua kuunnella." Itsekunnioituksen puutetta? Voi että mua ärsyttää, kun ensin mietin mielessäni tavan millä kerron, ja se ei onnistukaan. Syynä voi myös olla, että mä en halua varsinaisesti riidellä. Että helpompi, kun yrittää sivuuttaa asian, niin kellekään ei tuu paha mieli. Mitenhän oppis pitämään puolensa paremmin?
Kun kuulin jonkun suusta että mun kans on pelottavaa selvittää asioita, en ollu uskoa, enkä vieläkään ihan ymmärrä sitä. Koska kuuntelen mitä toisella on sanottavaa, enkä korota ääntäni, jos en ole samaa mieltä.

Oon ollu lomalla pari päivää ja leikkiny kissaa tapani mukaan. Kännykkä on ollu äänettömällä, ettei kukaan pääsis häirihtemään. Se ei oo mulle luonnollista, koska oon pitäny hyvänä et on helposti tavotettavissa.
Mulla on ihan sellanen fiilis, että tartten omaa aikaa miettiä kaikenlaisia asioita. Sitä, mitä haluan tulevaisuudelta, ihmisiltä, itseltäni. Kehen voin luottaa ja kuka on ystävä. Kuulostaa ihan henkilökohtaiselta kriisiltä, mutta oon vähäsen jumissa.
On monia ihmisiä, joiden kans on puhuttu jo kauan sitte että "pitäs nähä", mutta se ei oo toteutunu. Sitten yhteydenpito on jääny. Joukossa on välillä ollu niitäkin, joiden kans on oltu läheisiä, ja en tiiä pitäskö mun olla huolissani vai ei.

...ja rakkautta

Kävin ottamassa uusia tatuointeja tiistaina 4.10. Pitbullissa Ylivieskassa. Käsivarsiin ilmestyi kerralla yhteensä neljä pientä kuvaa: vasempaan käteen punainen rusetti (piirsin itse mallin, koska omistamistani lehdistä ei löytyny sopivaa mallia) sekä teksti "Onni", ja oikeassa myös rusetti sekä sana "Ilo". Näiden kuvien tarkoitus on muistaa elämän tärkeitä asioita: joka päivä voi sekä iloita että olla onnellinen jostain asiasta. Suomenkielen valitsin siksi, että ainahan tekstit on englanniksi. "Joy" ja "Happiness" ois sopinu hanskoihin yhtä lailla, mutta mielestäni nuo säväyttää nyt enemmän. Ne ymmärtää heti kerralla.
Paikalla kävi joku vitsejä vääntävä heebo, joka kysy että "onko Onni vielä elossa?" Ruseteilla kestää vielä vähän parantua kunnolla.

Sitten mua on ilahduttanut ensimmäinen reissuni Tampereelle. Tapasin kaveria, joka tutustutti mua kaupunkiin. Viime viikon hymyilin sen vuoksi :) Nyt mulla oli matkaseuraa, ihan loistavaa. Katottiin Juno ja monta jaksoa The big bang theoryä.

Onnekas löytöni juliste ja matkalukemista

Ensimmäistä kertaa elämässäni oon viime kuukauden aikana myös...
- juonut kupin kahvia. Se oli ihan hirveä kokemus! Piti ihan keskittyä, ettei alkais oksettaa. Sekaan kaadettu maito ei auttanut asiaa, eikä juuri pikkuleivätkään.
- Lotonnut

- Syönyt sokeroituja sekä suklaamuroja sekaisin
- Juonut raakana salmaria keskellä päivää
- Siivonnut hammasharjalla
Näitä "ensimmäistä kertaa elämässäni"- kokemuksia ois pitäny kertyä enemmänkin :( mutta en sitten keksimällä keksinyt.

Teemana punainen

Hyvää viikonloppua!
Oon ilostuttanut itseäni hankkimalla syys/talvitakin ja kengät. Tai itseasiassa oon saanut kolmet uudet kengät kuukauden aikana. Aikamoista. Näillä kengillä on paljon yhteistä, ja se on aika lailla puhdasta sattumaa.

Perjantain ollessa vapaapäivä tein itsestäni tärkeän. Pääsin valokuvauskeikalle, kun Haapaveden SPR-tuttavani pyysivät ottamaan valokuvia toiminnastaan. Kuvasin uusia toimitiloja sekä Nälkäpäivä-kerääjiä. Kerääjien joukossa oli muutamia lapsiakin, ja se on musta tosi mukavaa. Itsekin seisoin lippaan kanssa kaupan edustalla näinä kahtena päivänä ja ihmiset tuntuivat olevan hyvillään, että voivat pienelläkin summalla olla avuksi.
Jotkut jutteli muutaman sanan. Yksi mies totesi heittäessään kolikoita lippaaseen, että "Jaa sullako on nälkä, no tästä saat hampurilaisaterian verran rahaa".
Tänä vuonna lahjoittajille on annettu kiitos-tarrojen lisäksi Punaisen ristin kortteja.

Uusin runo

                         

Dark and heavy

Imagine you flying in freedom
towards the clouds
And then you wake up
suddenly, in your own world
What happened to the perfection

Incredible feeling  
heart beats like it´s going to blow
It´s the killer beat
Blood on my wounds
so dark and heavy

8.9.2011

Syaniidia ja aurinkoa

Hyvää maanantaita ja uutta viikkoa. Toivottaisinko vielä hyvää onnea, terveyttä ja uusia mahdollisuuksia.
Heräsin aamulla väsyneenä, mutta hyvällä tuulella.

Puin ekaa kertaa ihmisten ilmoille asukokonaisuuden, johon kuuluu pilkullinen mekko, punainen toppi, punavalkoiset kengät tähtikuvioilla sekä valkoiset sukkahousut. Nyt siis toteutui se jo kauan uhkailemani "hommaan mekon ja hämmästytän kaikki, hahaa!" Asu tuntuu yllättävän mukavalta. Aika neidiltä. Joku totesikin, että "nyt Emppu on nainen" :D

Halusin päästä viimeistelemään leikkaustyöni, joka on adaptaatio eräästä 20-luvun vaikuttavimmista leffoista.
Ääni raspasi ja jokseenkin kuumeinen olo tuli just sopivasti, kun siirryin koululta lääkärin vastaanotolle. Luettelin oireitani, tutkittiin ja pohdittiin. Nuori mieslääkäri kirjoitti reseptin Aerinaze-nimisille tableteille. Niitä syödä viikon ja sitten vaihtaa viikoksi antihistamiinitabletteihin, eli allergialääkkeisiin. Noh sitten se vielä jatkoi, että jos nämä lääkkeet ei vaikuta, niin varata aika röntgeniin ja vielä astmatohtorille. Eli mulle voi puhjeta astma. Apteekkari ei meinannu millään kuulla mun puhetta, ja tällainen pienikin asia harmitti. Sain saikkua loppupäivälle ja huomiselle.(Millonkohan sais aikaiseksi kipitellä allergiatesteihin? Kuulis vihdoin tarkan analyysin, kun tähän mennessä se on ollu että "joko siitepölylle tai heinälle, tai molemmille".)

Lemppariasioitani: Valkoinen Mikki-laukku...

Minni-kaakaomuki ja värikkäät villasukat....

Vuosikymmeniä vanha pieni laatikosto, peace-korvikset ja Muumimamma.

Stoned

Ala-asteajan lempibändi Backstreet boys soi taustalla, kun teen tasapainoharjoituksia. Liike tehdään näin: vie kädet suorina eteenpäin ja kyykisty yhden jalan varassa. Toista 15 kertaa per puoli. BSB:stä tulee aina hyvä fiilis, koska niitä fanitti ihan tosissaan. Mun suosikki oli vaaleahiuksinen Nick Carter, ja muistan muidenkin nimet vielä. Spice girls aiheuttaa samanlaisia fiiliksiä, ja on pakko kuunnella monta biisiä peräkkäin. Eihän sitä sillon 9-vuotiaana tienny mistä ne laulaa, mutta eipä se nykyäänkään oo musiikin pointti. Minulle. Kunhan kuulostaa hyvältä, sopii olotilaan.

Uutta musiikkia julkaissut lemppari Joss Stone on yli-ihana luonnonkiharoineen, voi kun saisin siitä kuvan seinälle. Uuden levyn biisi Karma on kovassa soitossa. Ääni on kaunis ja rakastan sitä, miten Joss melkein huutaa.

fullissue.com

http://www.youtube.com/watch?v=BhbtJoOmSaU

http://www.jossstone.com/

Sittempä pistän vielä yhden linkin. Tässä on Paper man, stop motion- animaatio, jota olin tekemässä Taiteiden yöhön. Digijärkkärillä otettuja kuvia kertyi parisen tuhatta, koska ukkelia siirrettiin vain muutama millimetri kerrallaan.

http://www.youtube.com/watch?v=oLo4NAdkelA

Lisäys perjantaina: Mainittu levy auttaa eron yli.

Se, joka istuu hiljaa

Päivä alkaa nappailemalla sinkki- ja vitamiinitabletteja ja yskänlääkettä. Terkkari määräs mut kolmen päivän kuurille, kun kurkussa on ollu jo kauan jotain limaa :(
Mutta hyvä maku tulee suuhun eilen illalta jääneistä suklaakarkeista. Me assarit ollaan ainoat, jotka asuu asuntolassa tän viikonlopun, ja eilen olikin hyvä ajankohta viettää aikaa porukalla. Ekaksi tehtiin tortilloja Lönninkartanossa ja katottiin tv:stä jotain pilailuohjelmaa. Sitten tultiin Jäkäläkallioon. Kaadettiin karkit ja sipsit kulhoihin ja höpöteltiin tossa keittiönpöydän ääressä monta tuntia. Muut oli ostanu alkoholia, mä nautiskelin kiltisti mehua ja sain drinkin Gin lemonista myöhemmin. Säästyimpä ite ovelasti Alkolta (jälleen).
Tänään lauantaina täytyy mennä koululle neljäksi kasaamaan Taiteiden yön juttuja. Jospa tänä vuonna ois enemmän vierailijoita, ollaan tehty kuuden ihmisen voimin kolme erilaista työtä.

Tällä viikolla oon saanu vähän huonosti unta. On ollu joka ilta jotain mietiskeltävää, esim. oon päässäni kriiseilly, että "mussa on tiettyjä puutteita". Oon saanu palautetta hiljaisuudestani. Kun muut mainitsee asian sillä tavalla, siitä tulee mulle ongelma. Mä en mielestäni ole kamalan ujo enää, mutta porukassa jossa en tunne oikein ketään tulee fiilis, että "voi että, nyt mun pitäs mennä juttelemaan ja tekemään itteäni tutuksi, mutta mitäpä juttelisin?" Nyt oikeasti: mä tykkään kuuntelusta. Kuuntelijan rooli sopii mulle.
Näin kahtena yönä peräkkäin unta lapsista, jotka unikirjan mukaan tarkottaa huonommuudentunnetta. Se on mulle tosi tuttua kyllä. En halua siitä muistutuksia, vaan elää päivä kerrallaan omana itsenäni.

Torstaina laitoin FB:n tilapäivitykseksi, että "Kun saan taas rahaa, haluan ostaa muroja ja syödä niitä muumimukista kuten lapsena. Parhaita muistoja." Äippä kysyi sitten, tarvitsenko rahaa. "Saat sitten ostettua niitä muroja". Se oli viikon hassuin juttu :)

Viikon biisi: 
Erin - Alouette

PS. Oon opetellu meikkaamaan kulmat. Sinille kiitos, kun opasti mua :)

Ain´t no big deal, it´s innocent

Pääsin perjantaina Ouluun opiskelukaverin kyydillä. Se tulee vähän halvemmaksi, kuin jos kulkis bussilla (sitä paitsi bussiaikataulut on tosi kököt tuolla välillä). Jäin juna-asemalla kyydistä mutta empäs osannukaan siitä Tuiraan :D meikä käveli turhia kilometrejä ettien tutun näkösiä teitä. Jep, tää on niin tätä, mun suuntavaisto (tulevaa varten muistutukseksi: ensin tien yli, sitten käänny vasemmalle). 
Mun jalkoihin sattui jo, mutta kipu unohtui, kun kierreltiin kirpparilla. Tiina on niin hyvä vitsailemaan että mikä sopis mulle :D esim. yhessä pöydässä näytti olevan pelkkää bling blingiä. Hyi, en laittais paljettipaitaa päälle, enhän ole diskopallo. Saldoksi kertyi pari toppia ja t-paitaa, housut (jesss!), muutama postikortti sekä rusetti hiuksiin.

Törsääjällä kertyy kuitteja ja pikkukolikoita lompakkoon.

Samalla reissulla päätettiin käydä syömässä. Mä olin jo jonkun aikaa haaveillu, että saisin tarjota Tiinalle ravintolaruokaa, ja toteutettiin se Rossossa. Otin alkuun salaatin, pääruuaksi tomaattikeiton leivällä, ja jälkkäriksi Sonata-nimisen annoksen, jossa oli raikasta jäätelöä, ananasta ja marjakastiketta. Olin todellakin ihan mielissään :) Ruoka maistui ja palvelukin oli erinomaista. Vähän piti sulatella, että jaksoi taas kävellä.
Seppälässä oli sopivasti huippualennuksia, ja sieltä tarttui mukaan alusvaatteita ja sukkahousut (!).

Saatiin kutsu illanviettoon. Aloteltiin Tuirassa sangrialla, ja mä mallailin uusista vaatteista illaksi kokonaisuuden. Hiukset ei meinannu asettua, mutta Tiina laittoi mulle vähän meikkiä. Helposti jää muille tytöille toiseksi tuossa tälläytymisessä :> En tosiaan muista ekan baarin nimeä, seurasin vaan muita. Siellä tuli kuultua Aikuinen nainen karaokessa, kuinkas ollakaan. Jalat vähä haki rytmiä musiikista, mutta lopulta heiluin seurueen mukana tanssilattian puolella. Jatkoin Tiinan kans Becksuun, jossa seinillä on japanilaisia tauluja. Joskus kolmen jälkeen koitettiin päästä takas Tuiraan liftaamalla, mutta eihän siinä menny kuin takseja. Liftaus = ei vielä koettu.

Turinoita

Sähköpostiromaanin Terveisin Karo kannesta.

Tulihan se kämppäraha sieltä. Kävin ekana ostamassa Saunalahden prepaid-nettiini saldoa, sitten kaupasta tarttui mukaan hiusväri, kampa ja tatuointilehti. Miksihän niiden kannessa on aina vähäpukeisia naisia, ei koskaan miehiä? Meinas muuten tatskakuume iskeä, kun viime viikolla kävin isoveljen pajalla, ja se oli parhaillaan hakkaamassa asiakkaan nahkaa, ja siellä haisi tuttuun tapaan asiakkaiden kuvia hoitava voide (sen hajun muuten tunnistaa lopun ikäänsä). Noh, seuraavaa kuvaa pitää taas miettiä huolella, mutta joka tapauksessa tarkoitus ois jatkaa noita käsivarren värikkäitä kuvia. Half-sleeveä tavoittelen.

Eka viikko on kulunut koulussa. Kolmatta vuotta kulutellaan, tai tarkalleen ottaen valmistun tammikuussa. Viimeksi tänään kelasin ettei musta tuu pro assaria, mutta ei voi sanoa, että aika ois hukkaan heitettyä, tai ei ois kannattanu opiskella Haapaveen Opistossa. Huippuihin ihmisiin voi tutustua missä vaan.
Yksi huipputyyppi on Johanna, joka kävi tänään katsomassa meidän assarien meininkejä :) Se toi mukanaan kahvipuruja, kun tiesi etten juo kahvia eikä täälä siis ois mitä keittää. Istuttiin alas ja höpöteltiin paljon mm. koulusta.

Mulla on nyt kaksi tärkeää missiota, jotka on kämpän ja työssäoppimispaikan ettiminen Oulusta. Oon huomannu, että tarjolla on monenhintaista yksiöitä, joten ilmoituksia on selattava tarkkaan. Mulla ei taida olla muita toiveita, kuin että kämppään mahtuis perus huonekalut plus pesukone vaatteille. En oo vielä innostunu pesutupa-ajatuksesta.

Tällä viikolla päässäni soineet biisit:
Erin - Kokeile mua
Disco Ensemble - Samantha ja Diamond days

PS. Kolme päivää teki mieli suklaata, joten juoksin ennen kymmentä ABC:lle ja ahmin nameja :<
En malttais mennä nukkumaan, kun musiikkikin maistuu niin hyvältä.

Poika saunoo, tyttö leipoo

Päivän eka tärkeä juttu oli käydä kaupassa iltaa varten. Ostoslistalla oli makkaraa, pihvejä, kanaa, salaattivärkkejä ja mulle kasviksia. Kierrätyskeskuksesta löytyi etsimäni toppi.

Liisan kans leivoin marjapiirakan Valion ohjeilla. Aika hieno fiilis, että sitäkin tuli tehtyä pitkästä aikaa. Oltiin hyviä!

Illalla saatiin vieraita, joista yksi oli hymyileva Peku. Se seurasi vierestä...

...kun pelattiin hauskaa mölkkyä...

...ja grillattiin. Juho ja Hanna oli tuonu vaahtokarkkeja, joita paahdettiin. Aina hyvää :)

Päivällä oli lämmin, mutta illalla tosi kylmä jo. Horsmatkin pellon reunalla tietää syksyn tulleen.

Lisäksi alotin pakkaamisen asuntolaan muuttoa varten ja pesin vaatteita ja peitteitä. Toivon, että ikävä autotallin haju lähti niistä.

Yo, people go through countryside

Ajelupäivä #2 Fanun ja Liisan kans.

Ekaksi suunnattiin Oulaisiin, jossa putsattiin Raviskan kämppä. Oottelen takuuvuokrarahoja takasin.

Sitten jatkettiin Nivalaan, jossa moikattiin Juhoa ja Hannaa. Tässä niiden nuorin perheenjäsen Pumpuli, jota ihasteltiin kovasti. Se vaan nukkui eikä juuri häiriintynyt kenestäkään.

Kahvipöydässä vitsailtiin, kuten veljillä on tapana. Parapähkinät oli kehuttuja.

Tsekattiin jälleen yks kirppari. Ihanana siskona pummin taas saadakseni hihattoman hupparin sekä neulepaidan. Thanks, bro! Arvostan sisarellista jeesimistä. Hupparin tosin kerkesin jo sotkea...

...Mamma Mian ruualla. Kasvisrulla oli tosi raikas ja hyvänmakuinen.

Marokkolaisomistajien Mamma Miassa oli taulu, jossa Tarja Halonen ja marokkolainen heebo.

Matkamusana soi De La Soulin fätit biitit.