Lauantain rauha

Mulla on ollut taas ikävä super rauhallisia lukupäiviä. Kävin tuijottelemassa Hertta-marketissa aikakauslehtitarjontaa, koska oon tuumaillut, mikä voisi olla mulle sopiva lukupaketti juuri nyt.
 Kasvoin Demiä, Girls:iä ja Suosikkia tilaten, mutta näistä tyttöjen lehdistä "kasvoin ulos" aikaa sitten. Suosikkia, tuota alunperin musapainotteista julkaisua, ei tullut enää ostettua siitä lähtien, kun sitä oltiin muokattu jo liikaa. Sehän lopetettiin hmm vuosi sitten?

Cosmopolitanissa ei ole mulle juuri mitään kiinnostavaa, koska en seuraa muotia tai meikkivinkkejä. Ja lehden pääpointin eli miesten maailman avartamisen jätin silloin, kun aloin seurustella naisen kanssa.
Tatuointilehtiä en oo ostanut vuoteen. Noita vanhoja, lehtitelineeseen haalittuja oon jaksanut selata kerta toisensa jälkeen niin itsekseni, kuin mustetta iholleen kaipaavien tuttavien kanssa. Juorulehtiä en paljasta lukevani muutoin, kuin kampaajalla istuessa. Ilmaisjakelulehti Metro on nykyään ainoa, jota tutkin säännöllisesti; otan sen aina kaverikseni työpaikan taukotilaan ja koetan blondin logiikkaa sudokussa.

Millaisen lukukokemuksen siis sain tänään? Ostin Annan, koska yhtäkkiä minua kiinnosti lukea Jenni Pääskysaaresta. Jenni sanoo jutussa: "Jos kiltti tarkoittaa lempeää, on tärkeintä olla kiltti - pääsipä sillä jonnekin tai ei."
Niin minä lepäilin, kunnes tuli tarve käydä ulkona happihypyllä. Suunnistin vesitornin liepeille.

Ah rauhaa! Luonto tuoksuu täällä, ja jossain korkealta puista kuuluu lintujen iloinen viserrys kuulokkeiden läpi.

Vesitornin juureen oli ilmestynyt uusia graffiteja. Siis ihan tyylikkäitäkin, kaikki eivät ole suttuisia nimimerkkejä. Ja tällainen on näkymä ylhäältä:

Haaveilija kirjoittaa

Koska olen syntynyt maaliskuussa, aina vain odotan kevättä suurella innolla. Olen nähnyt pulleita pajunkissoja ja nuuhkinut raikasta, kevyttä ilmaa, ja hymyillyt ilahduttavimmalle äänelle maailmassa, eli titityylle. On ikävä pyöräilyä ja kuivia Converse-kelejä, ja ulkona istumista eli päätöntä notkumista siellä sun täällä.

Mutta kivana juttuna sain pitää talvilomaa: Vietin synttäriviikon tyttöystäväni kanssa. Sain kauneimpana lahjana ankkuririipuksen, jolla on symbolinen merkitys suhteessa. Taisi tulla pari kyyneltä riipusta vastaan ottaessa, mutta kuinkas muuten. Käytiin syömässä mun lemppari paikassa Helsingissä: tilaamani annos oli tulisempi kuin muistinkaan, ja minähän join kannullisen vettä olon lievittämiseksi. Näytti kuulemma hauskalta!
Kun sitten junailtiin yhdessä Joensuuhun, matka meni hyvin rattoisasti. Voi miten tuli nukuttua hyvin joka aamu, näytin kuulemma pirteältä. Merkkipäivän herkuksi olin toivonut kanelipullaa, ja suklaatakin tuli syötyä itse asiassa joka päivä... Tämä ei yllätä :D Sain sitä lahjaksikin, kun ihana pikku prinsessa antoi onnentoivotuksensa ja sitten kysyi, olenko iloinen kun se kaikki suklaa on minulle. Toisessa talossa kyläillessä vastassa oli lisää ihania pieniä energiapakkauksia. Siellä tehtiin yhdessä läksyjä ja naurettiin huonolle tuurille Afrikan tähdessä. Hyvin pitkästä aikaa sain kirjoittaa ystäväkirjaan.

Viimeksi postasin asunnonhausta. Saan Vuokraturvalta sähköpostiin ilmoituksia kaksioista ja kolmioista lähialueilla, mutta aika monessa vältellään lemmikkejä. On hyvin tuttua aluetta ja jostakin en oo kuullutkaan, joten ei voi tietää, mihin me päädytään. Odotus on todella suuri! On hauskaa, miten kaverit ja perheet utelee asioiden edistymisestä.
Samaan aikaan täytyy tehdä toiveita kesäloman ajankohdalle. Meinaa jo jännittää, mitä alustavia suunnitelmia saadaan toteutettua. Suurena haaveena on viettää lämmin yhteinen kesä nähden rokkaavia keikkoja sekä inspiroivia paikkoja Helsingissä.

Lainakuva: weheartit.com

Hyvää iltaa!

Musta ei oo kuulunut pitkään aikaan mitään, mutta nyt tulin kertomaan jymyjutun: olen etsimässä yhteistä asuntoa tyttöystäväni kanssa! Pistettiin ekoja hakemuksia menemään viime viikolla, niin että hyvissä ajoin ollaan ottamassa asioista selvää, kun kesäkuussa on tarkoitus muuttaa. Jee!!