Epämukavuusalue

Luin juuri eräästä blogista pohdintoja, miten vaikeaa voi olla poistua omalta mukavuusalueelta.


Itselläni menee yleensä aikaa totutella johonkin uuteen ajatukseen/toimintatapaan. Esimerkiksi, jos haluan tutustua ennestään tuntemattomaan kaupunginosaan Helsingissä, googletan karttaa ja pohdin, miten liikkuisin siellä. Eksymisen pelko on nykyään pieni, mutta helpommin lähden vaeltelemaan jonkun kanssa kuin yksin.
Kuljen pitkään samoja reittejä ihan vain varmuuden vuoksi. No, tämä oli aika kirjaimellisesti otettu.


Toinen esimerkki: Mun on vaikeaa sanoa, jos olen loukkaantunut toisen sanomisista. Käyn asiaa läpi mielessäni monta kertaa, mutta lopulta saatan arvioida olevani liian tarkka. Olla sitä mieltä, että kaikki on hyvin, jos en tunnusta; miksi tehdä toiselle epämukava olo? Muistelen, että mullakin on oikeus olla huonolla tuulella ja olla eri mieltä. Päädyn umpikujaan.
Viimeksi eilen sain tokaistua erään viikon päivät kaihertaneen epäkohdan. Olin varma tuntemuksestani, mutta olinkohan liian ankara kaverille? Moisen keskustelun jälkeen on hyvä hetkisen "haukata happea" ja "antaa pölyn laskeutua".

Have a gay day!

Helsingin tasa-arvon viikko huipentui eilen Pride 2015- marssiin. Olin ylpeänä mukana, kuten ne muut n. 25 000 mukana ollutta. Hyvä, te kaikki! Seuranani oli kihlattuni, jolla alunperin piti olla töitä. Olin hurjan iloinen saadessani jakaa kokemuksen muruni kanssa, joka oli odottanut sitä älyttömän paljon. Myös Tähtityttö liittyi juhlistamaan sateenkaarisanomaa värikkäine vaatteineen.
Senaatintori oli jo täynnä hengenheimolaisia, kun me menimme paikalle. Kulkue pääsi lähtemään hieman myöhässä, mutta se ei tunnelmaa haitannut. Kulkueen reitin pituus Senaatintorilta Eiraan oli parisen kilometriä. Kävellessä tuli kuuma, mutta aurinkoinen sää oli positiivinen yllätys.
Puistojuhla alkoi Krista Siegfridsin esityksellä Kaivopuistossa. Minä, H ja Tähtityttö tutkimme ensin puiston kojut. Kaikkein eniten halusin löytää sateenkaarirannekkeen, ja sellaisia pääsinkin kokeilemaan. Lisäksi tuli ostettua saman värinen hiirimatto. Ilmaissälääkin kertyi hieman Vasemmistoliiton korteista pinsseihin.
Pysähdyimme istumaan hyvälle näköalapaikalle kauemmaksi suuremmasta tungoksesta; saatoimme katsella merta purjeveneineen sekä piknikin viettäjiä hyvine mielineen. Juttelimme tasa-arvosta ja päivän fiiliksistämme.
Illalla kotona mulle tuli pieni itku ajatellessani ihmisten halua tukea Pride-tapahtumaa. Miten voi olla suuri asia mennä sinne ja olla sellainen kuin on. Tuntea se vapaus ja riemu. Olen itse ollut iloinen saadessani tukea perheeltä ihan siitä asti, kun ujosti totesin, että " en ole täysin hetero".

Karuselli-keksit sopivat teemaan erivärisine suklaanameineen. H osti pienen lipun, joka on nyt meidän olkkarissa.

Tähtiksen tuunaukset.

Mun nakkisormet ovat ylpeästi "vinot".

Istun tauolla

Vaivaako muita unettomuus kesällä? Meinaan, itse olen nukkunut huonosti muutaman yön putkeen. Aamulla herätessä on hiki ja hiostava olo. Töiden jälkeen ei ole huvittanut tehdä juuri muuta kuin oleskella kotona. Tänään olin nukahtaa työpaikan taukohuoneeseen. Harmittaa olla huonolla tuulella tällaisen takia.


Hyvänä juttuna kerrottakoon, että eilen pääsin eroon huonoista huonekaluista ja palautin vanhan asunnon avaimet. Tanssin voitontanssia, palasin vesisateessa kotiin ja sitten olinkin ihan voimaton.

Tuparit

Meillä oli H:n kanssa pienet tuparit juhannus-perjantaina. Kavereita oli kutsuttu muutama, niin että kerkesi jutella kaikkien kanssa tärkeimmät kuulumiset. En ole pitänyt juhlia sitten lapsuuden synttärien, joten vähän pohdin, millon olisi hyvä hetki asettaa tarjottavat pöytään ja esittelenkö tyypit toisilleen vai kertoneeko nimensä itse.
Ensimmäiseksi vieraaksi laskettakoon kihlattuni siskon, joka saapui pariksi yöksi Karjalasta. Hän toi meille kukkia jo aamusta :) Kolmisin valmistelimme asuntoa pippalokuntoon.

Täsmällisesti klo 14 saapui Saara, joka oli tavannut kihlattuni jo kerran Kaisaniemessä Radio Aallon Helsinki- päivän konsertissa, kun kimpassa istuttiin nurmikolla rentoine eväinemme. Nyt tuli juteltua aika paljon töihin liittyvistä asioista, kun alun perin siellä ollaan tavattu. Itse asiassa tasan vuosi sitten, sillä Saara oli mun kesätuuraaja. Hauskaa, miten sitäkin kautta on saanut kavereita. Kissat saivat osansa huomiosta illan mittaan, kun kyseltiin niiden nimiä ja että kuinka ne ovat sopeutuneet. "Tässä on jotain terapeuttista", kuulin eräänkin vieraan suusta tämän hoitaessa huomionhakuista kehrääjää.

Ensimmäinen huonekasvimme on rahapuu.

Tarjottavat eli pitsat ja muut naposteluherkut tuotiin pöytään sitten, kun kissat olivat rauhoittuneet nukkumaan kukin omaan mielipaikkaansa (lue: eivät hyppineet pöydälle irtokarvoineen). Tähtityttö toi tullessaan feta-kasvispiirakan, jota kehuin vuolaasti. Ruokaa oli varattu sopivasti, ja alkoholiakin nautittiin nätisti: tuparituliaisiksi saimme rose-viiniä, ja itse olin ostanut tarkkaan valitut Yellow tale- punaviinipullon ja Ballet-kuohuviinin. Rupattelu poikkesikin välillä Alkossa tehtäviin valintoihin pohtiessamme, mitä tarkoittikaan esimerkiksi kuvaus tanniininen, tai osaako makua kuvitella pelkän selityksen perusteella. Kiinnostuneille tiedoksi, että kuohuviinipullon korkki ei tavoittanut korkeuksia, vaan taidokas avaajamme poksautti sen hallitusti kouraansa.

Esittelimme asuntoa hymyssä suin. "Me ollaan tosi tyytyväisiä tähän!" kuulin itseni toistavan. Nyökytteleväkin palaute sai mielen korkealle. Viihdyin, muut viihtyivät. Paikalliset vieraat lähtivät myöhään illalla, ja viimeinen bussimatkalainen lähti liftaamaan yön saavuttua. Kiitin kaikkia muistamisesta, paikalla olosta.
Seuraavana päivänä sisko saatettiin junalle. Mukavaa, että hän pääsi juhannuksena katsomaan meidän meininkejä ja osallistumaan juhlintaan. Sitten pullot päätyivät keräykseen ja viimeinen pitsapala lihansyöjän suuhun. Valtasin sohvan H:n kanssa ja katsoimme Orange is the new black- sarjan uusia Netflix- jaksoja. Loppu viikonloppu oli hyvä lähinnä vain olla.

Kissaostoksia

Meillä sisustetaan! Näytän päivän ostoksia:

Keskiviikkoiltana

Nyt on muuttosiivouskin tehty. Kotona oli ruusu odottamassa ahkeralle avovaimolle :) Enää tarvitsee huolehtia kämpälle jääneiden huonekalujen pois viennistä, ja sitten jättää avaimet sinne.

Tähtityttö kävi juuri ensimmäisenä varsinaisena vieraana. Juteltiin kissoista ja kesästä ja sen sellaisesta.
Tänään on huvittanut olla vain kotona, koska selkä ja jalkapohjat on ollut tosi kipeänä. Katsoin Rakkauden rasvaprosentti- elokuvan ja tuumailin, että täytyy päivittää, mitä leffoja on meneillään Finnkinossa. Loppuviikko täytyy ottaa rennommin ja nauttia.

Syyni hymyyn tänään

Vautsi vau miten me viihdytään, koko perhe! Tänään menin ekaa kertaa töihin tästä osoitteesta, sain pistää vähän myöhäisemmän herätyksen. Oli tosi tylsää lähteä loman jälkeen, mutta uskoin tuuraajan tehneen hyvää jälkeä. Sillä aikaa puoliso siivoili täällä ja haki mikron edellisestä kämpästä. Huomenna mä saan muuttoapua.
 Kissat on varsinaisia kyyliä parvekkeella ja pesevät toisiaan ja nukkuvat vieretysten. Ovat hoksanneet, että asuvat nyt yhdessä.
 Mä ja H käytiin kivalla iltalenkillä tänään: haahuiltiin poluilla ja kalliolla ja löydettiin lyhin tie Itäkeskukseen. Otettiin vähän kuvia, puhuttiin kodin hankinnoista ja nähtiin järjetön määrä etanoita, joista höveleimmät lupasivat huomiselle poutaa. Kotona tehtiin yhdessä ruokaa ja naurettiin mun kokkaukselle.
Nyt rupean nukkumaan hymy kasvoilla :) Kauniita unia!

Kuvia murun läksiäisviikolta

Junailin kissojeni kanssa Joensuuhun viime torstaina. Tällä kertaa Oscar nukkui koko matkan ja Eelis kaipasi hellyyttä. Kun rapsutin Eelistä poskesta ja leuan alta, se nojasi käteen ja yritti nukkua.

Perjantaina oli murulla viimeinen työpäivä Uimaharjussa. Heti sen jälkeen hyppäsimme autoon, ja siskonsa miehensä kanssa ajelutti meitä pitkin Joensuuta. Keskustassa moikkasimme tuttuja, pistäydyimme Hesburgeriin ja istahdimme puistoon, jossa tyytyväiset opiskelijat viettivät ansaittua fiestaa. Kilometrejä kului ajellessa pitkin lähiseutuja. Pidimme H:n kanssa toisiamme kädestä takapenkillä ja lallattelimme kuunnellessa poltettuja levyjä.

Lauantaina kävimme tervehtimässä H:n mummua ja tämän miestä Höytiäisen rannan mökillä. Mut toivotettiin tervetulleeksi kättelemällä: "Onnea ja siunausta liitollenne!".

Oli super aurinkoinen päivä, saatoin vain istua kuistilla tuijottelemassa järvivettä. Miehet tutkivat kalastuspakkia ja juttelivat uudesta hallituksesta, päivän uutisten alkaessa avattiin tv. Mummu kuunteli odotuksiani kihlajaisista, jotka järjestän juhannuksena pienen kaveriporukan kesken.

Tämä kahden viikon lomani on kaiken kaikkiaan tehnyt todella hyvää. Olen rentoutunut, nukkunut älyttömän hyvin, syönyt grilliruokaa sekä ehkä maailman parasta lasagnea, nauranut, unelmoinut ja ollut kiitollinen. Irtiotto kotoa tekee aina hyvää.

Sain nähdä vielä yhden H:n lempipaikan:

Kesäesat sanovat moiii!

Muuttopäivä

Kävelin just uudelta asunnolta Roihuvuoreen. Murun muuttokuorma oli perillä kasin maissa, ja minä menin mukaan auttelemaan kantamisessa. Roudaaminen sujui nopeasti ja näppärästi, kun aina joku oli kantamassa autosta hissille, toinen järjesti hissiin ja lähetti sen ylös, ylhäällä purettiin hissiä. Muuttoapulaiset lähtivät sitten heti paluumatkalle, kuulemma n. 150km jäljellä.
Muru rupesi kasaamaan isoa hyllykköä ja itse viruttelin astioita ja nostelin kuivauskaappiin. Ja niin me puuhailtiin, kunnes tuli väsy ja pimeä.


Metro ei enää kulkenut, joten otettiin pienoinen riski ja lähdettiin kävelemään sitä enimmäkseen tuntematonta reittiä. Aika tympeä metsäpätkäkin siinä oli (asvalttitietä), mutta tulipahan nähtyä. Eikä muuten tullut montaa ihmistä vastaan, eikä kukaan metelöinyt (vaikka Itäkeskuksen sanotaan olevan rauhatonta aluetta). Nyt jalkapohjat on todella kipeät ja pehmeä peitto houkuttelee, mutta tulin vielä kertomaan tekemisistäni.


Niin ja onhan meillä ollut tosi hyvä päivä muutenkin, kun syötiin makoisa aamiainen raikkaassa kahvilassa Kalliossa, haettiin uudet avaimet, ostettiin kahvinkeitin ja muuta pientä yhteistä, ja mun uusi passi oli saapunut lähi-Ärrälle.


Nyt lauantaina viedään kissat asunnolle sekä jotakin mun tavaraa, ja ostetaan ruokaa sinne.
Tää on niin kivaa ja söpöä!

Jännitys tiivistyy

Helou!


Kokeilen ekaa kertaa kännykällä postaamista.


Miten on mahdollista, että sivun katseluissa näkyy tämän päivän kohdalla 142?? Tilasto harppaa isosti ylöspäin!
Yleensä postaan, kun on jotakin varsinaista kerrottavaa, mutta eilen on ollut osaltani hiljainen päivä.


Lomani alkaa olla lopuillaan, mutta vielä se suurin juttu on edessä: haemme murun kanssa uuden kämpän avaimet huomenna ja muru saa nähdä sen ensimmäistä kertaa sisältä. Mähän olin yksin yksityisessä näytössä ja koitin ottaa selkeitä kuvia siitä. Noh, eniten jänskääkin H:n reaktio, kun astutaan sisään.
Me ollaan keskenämme puhuttu asiasta niin paljon, että ollaan oltu ihan malttamattomia. Olen osaltani pohtinut, että haluan olla huomioonottavainen avovaimo: on helppo elellä kuin pieni possu kun on itsekseen, mutta kun jakaa asunnon toisen kanssa, täytyy parantaa tapojaan. Tällaiset arkielämän jutut mietityttää eniten.