Asunto #3

"Tämäkin kaupunki on täynnä ihmisiä,
osa niistä viisaita
osa tyhmiä
Ja sinä mietit mitä muut on susta mieltä,
puhuitko sä oikein
ja haisetko sä hieltä"

Happoradio - Kaupunki täynnä ihmisiä

Mutustelen jämäpipareita uudessa kämpässäni. Pihan ohi kulkee enemmän autoja, pyöräilijöitä ja kävelijöitä. Asun nyt Oulaisten keskustassa ja ompas aivan eri fiilis. Oon niin ilonen tästä, jihuu!
Ei enää tyhmää rumaa lattiaa, vaan kiva puinen. Ruskeat ikkunakarmit, vasta uusittu keittiö, vessassa on peilikaappi joka sekin uusi. Kuukauden sisällä tulee vielä uus naulakko, joka samalla jakaa tilaa oleskelutilaan ja eteiseen.
Sain kolme apuria, joita kiittelin kovasti. Ihana juttu, että ei ollut vaikeampaa :) suht nopsaa saatiin kamat kämpästä toiseen ja siivotakin kerkesin samalla, niin ettei tartte nyt jälestä käydä Raviskalla. Hyi kun mua rupes tosissaan ällöttämään se paikka. Onhan siellä sinänsä ollu rauhallista, mutta kun ne kaikki jutut siitä...ja nyt lähtiessä oli taas heitetty kahet kengät puhelinlangalle. Hyrr.
Käytiin porukalla pitsalla ja nauroin niin, että tuli jo vedet silmistä. Vitsailihan ne kans siitä, että Alko on vielä vähän aikaa vastapäätä, ja baari on kans vieressä. Sittempä äippä osti mulle mikron; "voit sitten kaakaota lämmitellä". sanoi äiti. Meidän huippu teräsmamma <3 Isoveli nousi sitten junaan, asema kun on ihan naapurissa.
Kamppeista puolet on löytäny paikkansa. Vähäsen joutui aluksi tuskailemaan sängyn ja sohvan paikkaa ja tuskailen, kun tänne ei mahukaan tietokoneelle pöytää. Et jos tulis vaikka kaveri käymään ja syötäisiin jotain, niin sohvalla sitten yhtä hyvä vaihtoehto. Hitto kun läppäri ois niin paljon kätevämpi.

Värikästä vuodenvaihdetta! :)

Ville-taulu pääsi vihdoin oman kotini seinälle. Kuva on alkuvuodelta 2011.

Kissakuume =^.^=

"Today we play in one team. Yes, there's one team for all." Joss Stone - Newborn


Muhun on iskeny kissakuume! Nyt joku varmasti ajattelee että "ai vasta nyt?!" Mutta oon tullut aatelleeksi sitä nyt ihan erityisesti. Kissa tarvitsisi uutta rakastavaa omistajaa, joka takaisi sille hellää huolenpitoa. Antaisin sille arvoisensa, tarkkaan harkitun nimen. Oon viettäny jo yhen yön selaten ja ettien netistä "annetaan"-palstoja ja toisen pohdiskelemalla kissojen tarpeita ja varusteita.
Raapimapuu ois ehdoton. Oon jo kauan itekseni kuolannu niitä :D Aluksi tyytyisin pieneen sellaiseen, ja sitten tulis olla ainakin soma pieni peti, hiekkalaatikko vessan nurkkaan ja kiinnostavia hiirileluja.

Vaatimukseni kisulle: kerrostalossa pärjäävä. Ei saalistamista haikaileva, mutta leikkisä. Opettaisin sen valjaisiin, joita yhessä alussa ihmeteltäisiin ja joissa käyttäisin sitä välillä happihypyllä ulkona. Mua kyllä vähä surettaa, kun se ei vois saalistaa, mutta on hyväksyttävä asuinympäristön hankaluus. Kisu sais olla pentu tai aikuinen, kunhan luovutusikä on tullut täyteen. Jostain tästä lähiseudulta.

Kiltti vai tuhma, ajatelkaas

"So the winter was coming
as white as my cheeks so scared
My mom said it would be cold,
she knew it´s secrets untold"  ~ Vapour 3.11.2009


Joulu menee että heilahtaa, tosi nopeaa kuten monena muunakin vuonna. Ensin sitä oottaa paljon ja vannoo, että tulee syömään niin paljon että napa melkein ratkeaa. Sitten se käy toteen mutta miettii, jääkö Juhlapöydän konvehteja jemmaan ihan kesäänkin asti. Osallistuin valmisteluun piparkakkujen koristelulla ja pienten pakettien käärimisellä. Eniten odottamani aaton ohjelma oli Samu-sirkan joulutervehdys!
Ilmeisesti oon itekin ollut aika kiltti. Sain muutaman paketin, vaikka kovasti oli puhetta että ei me semmosia. Sain mm. pari korua ja kummilta hauskat töppöset, punaiset ja tosi pehmeät :)
Kissat ei oo kaatanu kuusta ja kinkkukin onnistuttiin pitämään piilossa niiltä. Joka jouluisia missioita.
Pikkusiskosta eli musta jekkuiltiin jälleen. "Pienin on tärkein", kuten Liisa sanoo, mutta myös eräänlainen maskotti. Janne tarjos punaviiniä ja joku lohkas, että "jaa, vetääkö se kännit?" Vastasin pokkana, että "joo, aattelin kunnon joulukännit vetasta." Pitäspä tuo pokka enemmänkin, niin vois yhtä lailla kettuilla takasin :>

Näin kaupassa Afrikan tähden ja en malttanu olla ostamatta sen juhlaversiota. Ihmeteltiin pelin edetessä punaista timanttia ja luultiin, että sille on unohettu pistää löytöpalkkio ohjepaperiin. Mutta sepä olikin se tärkein, ja sattuneesta syystä hävisin jälleen :< Kovat pelivastukset! Vielä mä päihitän ne kaikissa meidän lautapeleissä, tärkeimpänä tavoitteena Monopolin mestaruus.

Meidän perheen joulun perinne: vanhat tontut.

Kuusen koristeet piileksii nostalgisessa laatikossa. Koristeluun täytyi ehdottomasti päästä mukaan!

Herra aurinkopöksyli fiilistelee messissä.

Lisää tunnelmaa toi tämä lyhty hauskoine väreineen.

Lupaukseni vuodelle 2012

"Olet nuori ja kaunis,

mutta kuka se on kun huutaa.
Keksinyt ruudin,

mutta kuka se on kun ampuu".

Anna Järvinen ja Olavi Uusivirta - Nuori ja kaunis

Pohdin, tohtisinko tehdä lupauksia uudelle vuodelle. Oon hyvä rikkomaan itelleni tehdyt lupaukset, mutta mitäs jos tällä kertaa aattelisin enemmän itteäni. Oon opetellut ein sanomista, mutta vielä pitäisi osata sanoa asioita suoraan, sen sijaan että menis jonkun muun ehdoilla.

"En ota tuota Facebook-kaveriksi, koska en oikeasti tunne."

"En ehdi jutella puhelimessa just nyt, koska haluan katsoa tv:stä hyvän sarjan."

"Ei mun tarvitse selittää sulle, miksi pidin kännykkää äänettömällä. Kellään ei ole oikeutta suuttua siitä."

Altruismi Wikipedian mukaan: epäitsekästä toimintaa muiden auttamiseksi. Termin esitti ranskalainen filosofi Auguste Comte vuonna 1851, jolloin hän määritteli altruismin uhrautumiseksi muiden eduksi. Altruismin vastakohta on egoismi.

Toinen lupaus olis, että jätän tämän vuoden kökköydet omaan arvoonsa, enkä enää märehdi niitä. Mulla on ollu kauan tapana itekseni mököttää ja aatella asioita puhki, niin että varmasti joka ikinen näkökulma saa tulkintansa. Mitä tapahtui, se tapahtui, mennään eteenpäin.

"Annan anteeksi, valehtelin itsekin."

"Valehtelen ettei se haittaa. Siispä kiitän, että ilmoitit."

"Piste."

PS. Jos ette oo vielä huomanneet, nuo biisit liittyy ainakin tavallaan postauksen teemaan. Tällä kertaa: "ajattelee itseään, mutta kuka se on kun rikkoo lupauksensa."

Sähellyspäivä

"It's just another story caught up in another photograph I found."

Jamie Cullum - Photograph



Ei meinaa tulla kirjottamisesta mitään, kun pitää tehä kaikkea samanaikaisesti :< Uutta profiilikuvaa kolmelle eri sivustolle, mesessä höpöttää. Ja biisitkin vaan vaihtuu. En osaa enää keskittyä yhteen asiaan netissä ollessa.
Mulla on ollu sähellyspäivä. Lähin aamulla töihin, niin siellähän tuiskutti lunta suoraan naamaan. Kerkesin käsitellä vaan joitakin kuvia, kun lähdin kotiin pahan olon vuoksi.

Jos ei joku vielä tienny, niin vihaan lunta! Se ei oo enää ok siinä vaiheessa, kun kävely muuttuu hitaaksi rämpimiseksi. Ekat lipat vedin mustalla jäällä, kun uus lumi oli just hennosti satanu päälle. Toisena päivänä jalka liiras pitkästi niin, että säikähin ja pääs kunnon ärräpää. Vastaan tullut ukkeli säikähti myös. Niin ja lumiauran alle oon meinannu taas jäädä...

Ootan perjantaita, jolloin aloitan joululoman :) Meen Ollalaan koko loman ajaksi, sehän kestää siis 10 päivää. On ollu ilo kuulla, että tänä vuonna koko perhe on messissä. On harvinaista, että ollaan saman pöydän ääressä. Oon myös helpottunu, ettei siitä tuu karppausjoulua! Oon ainut perheessä, joka ei oo karppausta kokeillu, eikä se kyllä soveltuiskaan, ku muutenki nirsoilen ruuan kans.

Tässä on viimeisin korttini ulkomailta...

...viimeisimmät löytöni 4H:n kierrätyskeskuksesta...

...sydänkuva...

...ja asia, jolle nauroin.

Olen hyvä

" Ja aamutähti otsalla astelet yön laitoja." Tehosekoitin - Hetken tie on kevyt


Olen hyvä pysymään peruspositiivisena. Huononakin päivänä huomaan jotain pientä mukavaa. Esimerkiksi voi olla tyytyväinen, että on edes saanut unta, useinhan mulla on unettomia kausia. Asiat tuntuu vähän helpommilta, kun malttaa nukkua yön yli. Joskus jo suihkussa käyminen auttaa. Se on erityisen virkistävää löhöilypäivinä, kun tiskit kertyy altaaseen ja olo on saamaton.

...valvomaan ja nukkumaan pitkään. Oonhan mä aina ollu illanvirkku, minkäs sille voi. Hauskimmat keskustelut syntyy yöaikaan, kuten oon tainnut jo todeta. Aamulla en ole äreä eli mulle uskaltaa kyllä puhua normaalisti, mutta jotenki hyvien huomenien sanominen kuulostaa joskus teennäiseltä.

...olemaan riitelemättä. Tämä on tärkeä, erityinen taito. On hyvä sanoa jos joku nyppii, mutta kaiken voi selvittää nätisti. Mä en tykkää yhtään siitä, että ääni nousee ja puhutaan päällekkäin. Riitatilanteessa jokaisen osapuolen pitäis saada vuorollaan kertoa oma kantansa ja muut kuuntelee. Sitten pyritään ymmärtämään. Mikä siinä on niin vaikeaa? Ovet paukkuen lähteminen tekee kaikille kökön olon ja sovun tekeminen lykkääntyy. Haluan selvittää erimielisyydet heti.

... ja hieromaan hartioita. On mukavaa voida auttaa toisen oloa niin, että veri lähtee kiertämään hartioissa ja tuntuu rennommalta. Sen tietää itekin miten ikävältä tuntuu, kun on ihan jumissa ja saattaa jopa pistellä.

Yökukkumista Empun tapaan

"Miten katsoin viikon ostoskanavaa, enkä nukkunut ollenkaan."

Maija Vilkkumaa - Mun elämä

Tuleepa multa nyt juttua tiuhaan tahtiin. Mutta tässä ensin ihmettelyä ja kaveriksi listausta sekä vinkkausta YouTubesta.

Mulle kävi nyt perjantaina tosi typerä, naurettava juttu. Ekaksi katoin että jes rahaa, niin se innoitti käymään useammassakin kaupassa. Tässä kotona kattoessani tilin saldoa mietin, että ei kyllä mihinkään oo silti menny 40e kerralla. Kaivoin roskapussista kuitin, joka selitti: "pasta 30e". No minä kattomaan pastapussia. Siinä on punanen lappu, tarjous -30%. Olin tietoisesti kaivellu tarjouslaaria, mutta liekö ilmotettu hinta jääny noteeraamatta, koska se myyjämies oli niin tyly. Kyselin Muumi-postimerkkejä lopuksi, niin tämä kaiveli merkkien joukosta ja läimäsi yhen arkin mun eteen ilme edelleen norsun vitulla. Huomenna käyn tuolla ihmettelemässä. Laskussa ei lue tätä tarjousta, mutta hullukin tietää, ettei mikään Siwa-pasta maksa noin paljon.
Miksi myyjät (hyvin usein) on moisia nirppiksiä? Oon tavannu sellasenkin, joka ei kunnolla kato silmiin saati ilmota hintaa, vaan ojentaa käden että noniin rahaa tänne. Ja se antaa rahan takasin puottamalla ne asiakkaan kämmenelle, niin että kolikot voi aivan hyvin pudota ohi lattialle. Kiva täti.

Tasan joka kerta kysyttäessä unohdan mun lempparibiisit. Tokihan niitä on paljon, kun rupeaa oikein miettimällä miettimään bändi kerrallaan, mutta haluaisin mä ees muutaman mainita. Tässä siis joitakin:

Dingo - Jokainen aamu

Him - Wicked game

The 69 eyes - Hunger

Herra Ylppö & Ihmiset - Mies murtuu

Jenni Vartiainen - Kerro miltä se tuntuu

Maija Vilkkumaa - Vähän ennen

Bon Jovi - Runaway

Anouk - For bitter or worse

<   Maija tunnelmoi Haapavesi Folkeilla (about 2005).

Oon kattonut Tuubista joitakin videoblogeja. Ensin löyty sattumalta Shane Dawson, joka kuvaa itekseen lyhkäreitä ja keksii niihin värikkäitä hahmoja. Shanelle tyypillistä on hyvin värikäs huumori ja silmien eteen karkaavat hiukset.

Nämä videobloggailut näyttää edustavan omaa huumorigenreään. Kun Shanen jutut alkoi mennä yli, bongasin Brittany Louise Taylorin omat videot. Sarja Shout out Sunday on kovasti seurattu, joka sunnuntai jatkoa saava projekti, jossa on kauan jaettu myös palkintoja. Tunnettavuus siis leviää hyvin Tuubissa ja tätä voinee sanoa ilmiöksi. Shout outit on ikään kuin aina jatkuva joulukalenteri; joka jaksossa on oma pieni teemansa ja puheenaiheensa. Mutta hauskoja juttuja siis mun mielestä.
Shout out Sunday #1:
http://www.youtube.com/watch?v=9lYZOXyZwKE

Omenantuoksua ja joulumieltä

"On ikkunassa karamelliverhot ja tapetissa Hämähäkkimies."

Dingo - Hämähäkkimies

Mulla oli tosi kiva ilta. Jenni (ja kisu Bablo) kutsui mut käymään niillä. Kierrettiin ensin kaupassa, ihmeteltiin hassuja joulukoristeita kuten joulupukin päitä ja haalittiin herkkuja. Halpa-Hallissa soi joulumusiikki ja pohdin ääneen, että se kuulostaa joskus ahdistavalta. Varpunen jouluaamuna- laulussa sanotaan, että "veli taivahasta", mutta se on edelleen tosi nätti, mutta moni muu on ihan oh noes. Tarpeetonta negatiivisuutta perinteitä ja iloista joulumieltä kohtaan? Radiossa soi joku rokkibiisi (Tony Kakko?) jossa kohkattiin joulusta, hyvä Yle X. (En ookaan by the way aikoihin kuunnellu radiota. Lukioaikoina oli rutiini, että aamulla heti herättyäni pistin radion päälle ja Maria Hintikka ja kumppanit herätteli mua. En koskaan muista, että radiota vois kuunnella netissäkin.)
Askarreltiin joulukortteja :) Eka meni vähä plörinäksi, mutta loppuja oli hauska tehdä. Punaista kartonkia, hopeatussi, jouluisia tervehdyksiä. Kaikki herkut oli todella namskis! Juotiin omena-kaneliteetä, joka oli ihanan omenantuoksuista, oli itse leivottuja pikkuleipiä ja jäätelöannos, jonka päälle/sekaan laitettiin muun muassa Muumi-karkkeja ja mansikkakermavaahtoa. Tyttöjen juttuja ja kikattelua, päivän kuulumisia ja lapsuuden muistoja, joulun odotusta.

Kuulin tänään kehuja itestäni ja ne lämmitti kovasti mieltä. "Oot huipputyyppi" ja "sä oot tosi aurinkoinen" jäi päällimmäisenä mieleen :)

Ilolla muistelen myös yhteistä ruokailua työkavereiden kanssa. Tänään syntyi siis useita makumuistoja.

Tämä postaus piti laitella vielä, ennen kuin malttaa mennä nukkumaan.

Makoisaa viikonloppua!