Oon vaan ja otan iisisti

Hey jou,
saikkupäivä kovan kurkkukivun takia. Taustalla Fugees, heitän selän alle piikkimaton.
Peace, love.
Sitten voisin nukkua lisää.

weheartit.com

Linjoilta taivaisiin

"Oon Helsingin super skunkki lungimpi jäbä"
Juno - Turisti


Lauantai
Eilinen to do- lista on pistetty jo käytäntöön. Tulipas siitäkin vaan pitkän aloinen päivä, kun tuli heiluttua niin Kaisaniemessä, Kalliossa ja Jakomäessä.
Lahjakkaasti missasin Minä & Ville Ahosen, koska oli liikaa alkusäätämistä kotona, mutta kyseinen Ville sattui siemailemaan olutta baarissa, johon päädyin illalla. Siitä lähes valkoisesta tukasta ei voinut erehtyä. Festarialueella oli ihailtavan paljon porukkaa aamupäivästä lähtien. Tällä kertaa vaaliteema on näkyvä: Rautatientorilla mulle ojennettiin Li Anderssonin vaalilehteä, ja yhdellä teltalla näin Jyrki Kataisen. Hmm, kohta täytyy herättää yöksi jäänyt kaveri, joka aikoo käyttää äänioikeuttaan tänään.
Alkuun kiersin puiston toisen laidan ihastellen käsintehtyjä koruja ja käsitöitä. Lauri Tähkä yhtyeineen kumarteli yleisölle Savanni-lavalla, kun rytmikäs Banda Reggae Papagaio tömisti viereiselle Monsuuni-lavalle. Menin kuuntelemaan tätä ryhmää eturiviin ja seurasin, miten rytmi tarttui muihin. "Antakaa musiikin tulla sisällenne". Ei väliä kuuntelenko vastaavanlaista musiikkia noin muuten, oli hauska fiilis.

Banda Reggae Papagaio

Tähän väliin istahdin varjoon syömään mansikoita ja levittämään aurinkovoidetta. Puhdistin käsiä ja kirjoitin postikortin, jossa kerroin päiväni suunnitelmista. Katsahtaessani ruokakojuille päin nälkä alkoi yltyä. Sopivaa kojua etsiessä törmäsin festarien Jack Sparrowiin. Hahmon ympärille kerääntyi lauma valokuvaajia.

Räppiä oli vuorossa seuraavaksi. Sitä olinkin odotellut eniten, tein tietä eturiviin. Lavalla käväisi sylkemässä muun muassa kesästä nauttiva Juno, rauhanmerkkejä tekevä Paleface ja Solonen & Kosola, jotka kyselivät että kenen mielestä on pyöräilykeli. Olo yltyi tukalaksi helteessä, ja kuuma riisi ja tofu- annos vaikutti asiaan huomattavasti: riimittelijöiden jälkeen lähdin kotiin vaihtamaan vaatteita.

Juno

Vähän yli tunnin päästä palasin puistoon. Kaveri odotteli siellä parin tyypin kanssa, olivat saaneet vallattua hyvän paikan, jossa aurinko ei porotellut liikaa. Siinä sai moikata tuttavia, joita en ollut nähnyt pitkään aikaan.

Oltiin kaverini kanssa sovittu, että mennään alkuillasta katsomaan Leijonat-matsia johonkin baariin. Minähän en ymmärrä sen päälle juurikaan, mitä nyt huvikseni kannatan Kärppiä, mutta ajattelin olevan hauskaa seurata tyttöporukalla. Yksi tuttava lähti vielä mukaan lätkäreissulle, jota minä sain johtaa. "Kiva kun sä voit nyt opastaa", mulle hymyiltiin. Ratikka vei Kallioon, kysyin parilta vastaantulevalta neuvoa sporttibaarista, noudatimme neuvoa. Baarin nimi oli hankalasti mieleenjäävä, mutta baarimikko oli ystävällinen. Näytti huvittuvan, kun mä olin osannut varautua henkkareiden näyttämiseen niinkin nopeasti. Siinäpä me tuijoteltiin, kun kiekko kiiti jäällä. Toistelin pelaajien nimiä mielessäni. Kisakatsomoahan siellä ei ollut, mutta kaveri kannusti suomipoikia ahkerasti. Nälän tuntuessa tilattiin kätevästi pikaruokaa samalta tiskiltä, mun pitsa oli tosi rapea ja mehevä. Iltaysin pintaan ottelu ratkesi 3-0 Leijonien hyväksi. Muutama baarilainen nousi seisomaan Maamme-laulun ajaksi.

Sitten oli noustava ja otettava katse kohti seuraavaa määränpäätä, eli Kurvia ja bussipysäkkiä. "Hyvin osaat johdattaa meitä", kuulin. Bussi vei meidät Jakomäkeen, jossa oli alkamassa kaverini lempparibändin, Snipe Driven, keikka. Odotellessa meillä oli höpsöjä tyttöjen juttuja bussipysäkin katoksella, ja naurettiin niin että huolehdin putoanko. En oo ollut ennen sellaisella keikalla, tunnelma oli intiimimpi kun istuttiin niin lähellä lavaa. Kokoonpanoaan viime näkemältä uusineen Snipe Driven meno oli kova. Sain muutamia runoideoita samalla, se oli myös uusi kokemus. Bändiä tuuletettiin ja tyttöfanit seisoi lähimpänä ottaen kuvia. Vika biisi oli yllätyscoveri Feel good inc. Kaveri osti pari fanipaitaa.
Paluubussi kyyditsi "sen kolmannen" keskustaan, ja minä etsin kaverini kanssa kapakkaa Kallion koloista. Karaokemahdollisuudet oli menneet jo, mentiin lopulta sellaiseen mihin sopi istumaan.
Ennen nukkumaan menoa kuunneltiin meillä Avril Lavignea. Kaveri nukkui hyvin, mutta itse heräilin jatkuvasti kissojen mekastukseen.

Sunnuntai
Tänään on ollut helpompaa olla ulkona, sillä on vähän tuullut paikoitellen. Edellisestä oppineena ei kuitenkaan huvittanut syödä festarialueella, vaan tämän kaverin kanssa hakeuduttiin hirvipatsaan viereen, ison puun alle juomaan kylmiä juomia. Ihan pian tykö ilmestyi mieshenkilö, joka kävi läpi kesämuistojaan ja heitti vitsiä. Se oli ihan mukava tyyppi, ei yhtään tunkeileva vaan hyvin keskustelevainen. Esitteli itsensä. Sain sattuneesta syystä muistutuksen omakustannekirjasta, josta oon haaveillut välillä. Erikoista, sanoisin. "Sinä kun oot nuori, niin ehdit opiskella vielä", kuului yksi toteamus.
Ei tullut kierrettyä enää Kaisaniemeä, vaan saatoin kaverin Kamppiin. Etsin sieltä ruokaa ja muuten vaan kuljeskelin ympäriinsä. Parin kerroksen jälkeen alkoi kummasti väsyttää. Siitä lähtien oon pitänyt silmiä puoliväkisin auki, tuntuu että vielä pitäisi saada aikaan jotain.

Jos saisin kolme toivomusta, toivoisin ensi viikonlopulle seikkailua Haltialaan sekä tutustumista erääseen sukulaiseen. Kolmas toive olisi reipas, jaksavainen ja hauska asenne, jotta saisi kaiken haluamansa irti.

Kesän suunnittelua

Huomenta!

Tosi ihmeellistä, että nousin lauantaina jo kasilta. Ihan kuin ois tarkottanut nukkua vain päänsärkynsä pois, ja sitten jatkaa kesäfiilistelyä. Maailma kylässä- festivaali alkaa tänään. Kotimainen, "täytyy tutustua"- tyyppinen Minä & Ville Ahonen esiintyy Rautatientorilla puolen tunnin päästä.

Kaverini kanssa sovittiin eilen illalla tapaaminen Kurviin, josta lähettiin kävelemään Alppilan suuntaan. Kaverini talutti pyöräänsä ja minä tykkäsin kaikista kukista, muun muassa violeteista tulppaanin näköisistä, siinä matkallamme. Linnanmäeltä kuului kiljuntaa, melkein teki mieli hakea supermakea hattara sieltä. Mietittiin kovasti että mihin mentäisiin syömään, liikaa vaihtoehtoja, ja lopulta päädyttiin mun suosittelemaan Happy Food Gardeniin. Ravintolassa kerroin, että olen etsimässä vaatteita veljeni hääjuhlaan, joihin juuri ja juuri ehdin tulevalla kesälomallani. Vastapuoli pohdiskeli omia suunnitelmiaan ja sanoi, että olisin tervetullut mökille.
Oli tarkoitus hakeutua johonkin terassille, mutta kuljettiinkin keskustan halki takaisin Kallioon ja Bar Breezeriin, jossa on mestan halvimmat juomat. Tehtiin alustavia suunnitelmia keskenämme, toivoisin näkevän useammin. On ollut taas niin helppoa jäädä kotiin, varsinkin liiankin hiostavan sään takia.

Tähän väliin tsekkaan lämpömittarin: se näyttää huimaa +36 astetta, mutta mun keittiössä onkin lämpimintä.

Olen siis tälle aamua lukenut uutisia, käynyt suihkussa, peitellyt silmäpusseja ja hakenut lähikaupasta aamiaisvermeitä. Siellä oli vain kolme muuta asiakasta, niin oli erityisen mukava suunnistaa ostoslistan kanssa. Suosittelen lempeän makuista soijamaitokaakaota. Mansikoitakin haalin, aika isoja espanjalaisia, mutta täytyy muistaa hakea kotimaisia myöhemmin torilta. Siitä tuleekin mieleen tehdä to do- lista kesälle 2014.

LOMALLA...
- Osallistun J & H hääjuhlaan
- kerään raparperia mamman pihasta ja leivon piiraan
- mansikkakakkukin maistuisi, ja olisin ylpeä jos muistaisin sokerikakun reseptin ulkoa
- pyöräilen ja ulkoilutan koiraa
- lasken ohi vilistäviä sudenkorentoja ja perhosia
- heitän läppää veljien kanssa grilliä tuijotellessa

KAUPUNGISSA...
- kuvaan kauniita kukkia: narsisseja ja tulppaaneja näkyy paljon
- fiilistelen torilla ja puistoissa. Niin ja satamissa, missä vesi kimmeltää.
- tutustun tätiini, joka asuu Helsingissä
- on luvattu viedä mut Haltialaan, uusinta viime vuodelta. Saan ehkä pyörän lainaan sinne. 
- Helsinki Pride- kulkueessa
- asunnon etsintä jatkuu
- Radio Aallon Helsinki-päivän konsertti

Viisuja ja Japani-puutarhaa

"Maybe you can find me
I guess we’ll know in time"
The Common Linnets - Calm after the storm

Lauantai
Vietin eilen tyttöjen illan Tähtitytön kanssa. Aloimme valmistautua tulevaan ravintolapäivään leipomalla pikkuleipiä ja koristelemalla niitä. Sain suorittaa tärkeää tehtävää koemaistajana, jee. En ollut leiponut aikoihin, joten vähän epäilin osaisinko edes kaulita taikinaa siististi, mutta moinen värkkäily oli ihan hauskaa.
Kahden hengen leivonnaistehtaamme sulkeutui Euroviisujen alkaessa klo 22. En muista katsoneeni niitä ennen kenenkään seurassa, ainakaan niin että oltaisi arvosteltu esityksiä. Illan viinimme oli rosé:

Suomen viisuedustaja Softengine veti mielestäni tosi tyylikäästi. "Something better" päätyi sijalle 11.

Tavanomainen Euroviisu-kappale, varsinainen jollotus, kertonee raukkaudesta jollain muotoa. Näitä ei onneksi ollut kovin montaa. Olin huomaavinani muutoksenhalua. Yhdessä kappaleessa oli rap-osuus, ja muutamaan oli kirjoitettu kantaaottava sanoma.
Oma suosikkini oli Alankomaiden The Common Linnets. Se sijoittui toiseksi.
Itävallan edustaja (ja ennakkosuosikki) Conchita Wurst sai kappaleellaan Rise Like a Phoenix murskavoiton pistein 290. Saipa niin monta kertaa täydet 12 pistettä, etten pysynyt laskuissa. Voitostaan liikuttunut laulaja kiitteli äänestäjiä suuresti.

Sunnuntai
Koska olin jäänyt yöksi Roihikseen ja siellä oli jälleen aurinkoinen sää, päätimme Tähtiksen kanssa lähteä ulos tutkimusmatkalle. Toisen tehdessä meille piknik-eväitä minä selasin netistä Oriflamen sivuja ja kirjoittelin tilauslistaa. Olen ihastunut Nature Secrets- sarjaan, ja haluan tuoksutella niitä lisää. Ne on sitä paitsi luonnollisempia verruna markettien tarjontaan.
Jos olisin tiennyt mikä ulkona odotti, olisin hypähdellyt sinne jo. Tähtityttö halusi näyttää puutarhan, jossa juuri nyt kukkivat kirsikkapuut.

Meidän lisäksi paikalle oli kerääntynyt muitakin innokkaita ihastelijoita. Pakostakin jäätiin kameroiden tallentamiksi, kun istuttiin siinä ihan puiden keskellä.

Ulkona kiertely sai aikaan seesteisen mielen, mutta hurjan inspaantunut olin myös. Valkovuokkojen, kirsikankukkien, ja lehtipuiden huminan ympärillä voisin keskittyä kirjoittamaan jonain viikonloppuna. Kunhan osaisin päättää, mietiskelläkö kalliolla, laiturilla vai puistossa.

Vihreäpäisistä sorsista tuli mulle uusi lemppari. Niitä näkyi monia, yksin ja ryhmässä. Eräskin pulikoi kaikessa rauhassa sillan ali, niin että sen jalat läpytti tiuhaan veden alla. Me seurattiin sitä, kunnes ei enää näkynyt. Onnellisen näköinen vaakku.
Tässä vikassa kuvassa Tähtis on päässyt aivan lähelle sorsakaveruksia. Me laskettiin samaan veteen kaarnavene, mutta se ei tahtonut liikkua eteenpäin. Näytti ihan kuin virrat olisi yhdistyneet juuri siinä kohtaa.

Huomenna keksitehtailumme jatkuu, ja pyydän saada omat kopiot ulkoilukuvista, joita otettiin ystävän kameralla.

Vappukuvat Hesperian puistosta

"Loppiainen kii, vappupäivä lennosta kii"
Olavi Uusivirta - Sokea perhonen